Effin päiväkirja

Sivu 2 / 2 Edellinen  1, 2

Siirry alas

Vs: Effin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Sarah R. lähetetty 30.09.18 18:11

27.09.2018

Ratsastin Effillä maneesissa ilman satulaa. Joku olisi voinut väittää minua hulluksi, mutta se oli ollut oikeastaan vierelläni ratsastavan Ellien idea ja olin suostunut siihen heti. Riepu oli kamalan rauhassa, eikä Effikään tuntunut hirvittävän jännittyneeltä. Kirjava oli aika usein hengaillut Riepun seurassa ja taisi luottaa hevosen pitävän hänestä huolen.

"Mä en edes muista koska olisin viimeksi mennyt ilman satulaa ja vain kävellyt. Tuntuu vähän siltä, että viime aikoina ollaan vaan treenattu veren maku suussa", paljastin Ellielle. Naista ei ollut tallilla näkynyt hetkeen, mutta en halunnut tuoda asiaa esille. Oli mulla kuitenkin vähän ollut ikävä, sen verran hyvin nainen oli päässyt ystäväpiiriini.
"No sittenhän tämä tuli juuri hyvään saumaan", nainen naurahti ja jatkoimme kävelyä hetken hiljaisuudessa.

"Jos sä et olis kouluratsastaja, niin missä lajissa sä kisaisit?" Ellie kysyi yhtäkkiä ja mä olin hetken hiljaa ja mietin.
"Kenttäratsastus on aina kiehtonu mua", vastasin lopulta ja näin Ellien ilmeestä, että se ei ollut vastaus, jota vaaleaverikkö oli odottanut.
"Siinä on vain pikkuriikkinen mutka matkassa.." jatkoin ja rapsutin Effiä säästä.
"Mikä?" Ellie kysyi selvästi uteliaana.

"Mulla on ihan hirvittävä estekammo", vastasin lopulta.
"Ai. No se vähän haittaisi kyllä este- ja maasto-osuuksilla", Ellie vastasi virnistäen. Se sai mut nauramaan.
"Kai niiden alikin voi ryömiä?" jatkoin nauraen.
"Totta!"

Naurunremakka kaikui muuten tyhjässä maneesissa. Mä olin kyllä selvästi kaivannut ystävääni.


_________________
avatar
Sarah R.
Vuokraaja

Ikä : 20
Viestien lukumäärä : 320

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Effin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Sarah R. lähetetty 30.09.18 22:58

30.09.2018

Olin auttamatta myöhässä, kun kurvasin tallin pihalle. Pimenevät syysillat tuntuivat vyöryvän päälle ihan tajuttoman kovaa vauhtia, eikä mennyt kauaa, kun pitäisi kaivaa taskulamput ja heijastiliivit kaapin perukoilta esille. Tallinpihassa oli onneksi valot, ne auttoivat edes hieman luovimaan tammatalliin.

Effi ja muut olivat jo sisällä, kun saavuin talliin. Nappasin tamman hoitopaikalle ja laitoin sen ennätysvauhtia kuntoon. Ehtisin vielä tänään ratsastamaan pikaisesti ennen tallin sulkemista. Effi oli selkeästi hieman närkästynyt jouduttuaan työvarusteisiin niinkin myöhään, mutta en antanut nyrpeän naaman estää puuhiani. Halusin todistaa itselleni ja Amanda Sokalle, että olisin vastuullinen ja osaava vuokraaja Effille. Kalla CUP oli muiden osalta jo yli puolessa välissä, mutta meille se oli vasta alkamassa.

En törmännyt iltatallin tekijään, joten jätin lapun Effin karsinalle, että olin ratsastamassa ja palaisin pian. Hipsimme maneesiin mahdollisimman ripeästi ja nousin heti tamman selkään.
Effillä oli kuitenkin muita suunnitelmia.

Valot välähtivät pimeäksi ja tamma katosi altani. Näköaistini puuttuessa tasapainoni oli heikko ja tunsin irtautuvani satulasta. Maneesin pohja oli kova kylkeäni vasten ja kiitin onneani, ettei hallissa ollut ketään, joka olisi voinut huutaa kakkua.

"Effii", huhuilin ja yritin antaa silmieni tottua pimeään. Ulkona oli aivan yhtä pimeää, eikä suurista ikkunoista tulvinut valoa lainkaan maneesin puolelle. Jokin liikahti vieressäni ja sydämeni hakkasi yhtäkkiä kovempaa.
"Effi?" ääneni oli vain kuiskaus, minusta tuntui, että emme olleet kaksin tamman kanssa.

Valot räpsähtivät päälle, sokaisten minut ja hevosen hetkeksi täysin. Kun vihdoin sain suuntavaistoni takaisin, löysin Effin takaani seisomasta. Miten se oli päätynyt ääneti viereltäni taakseni?
Otin tamman ohjasta kiinni ja katsoin ympärillemme, enkä nähnyt mitään outoa. Maneesin hiekka oli täynnä kavion- ja jalanjälkiä, vain minun kehoni painauma hiekassa oli tavanomaisesta poikkeava.

Nousin takaisin Effin selkään ja ratsastin sen käynnissä ja ravissa läpi. Tämä saisi olla kyllä viimeinen kerta, kun lähdimme pimeässä ratsastamaan ilman minkäänlaista varalamppua.


_________________
avatar
Sarah R.
Vuokraaja

Ikä : 20
Viestien lukumäärä : 320

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Effin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Sarah R. lähetetty 30.09.18 23:58

30.09.2018

Harjasin Effin ripein ottein hoitopaikalla. Muut hevoset söivät tyytyväisinä iltaruokiaan ja Effilläkin taisi olla melkoinen nälkä jo. Se oli syönyt vain pienen osan iltaheinistään ennen, kuin olin vienyt sen iltaratsastukselle maneesiin.

Tutkin tamman jalat huolellisesti, vaikkei se ollut tippumiseni jälkeen riekkunut, oli silti mahdollista, että se olisi saanut jonkun naarmun jalkaansa, jota en ollut huomannut maneesissa. Jalat olivat kuitenkin ehjät ja sain huokaista helpotuksesta.
Jos saisin päättää oman supervoimani, se olisi ehdottomasti röntgenkatse. Sillä saisin kuvattua Effin jalat joka ratsastuksen jälkeen ja varmistettua Amandalle, että tammassa ei ollut mitään fyysistä vikaa. Se olisi kätevää muutenkin erilaisten kipujen diagnosoimisissa, pystyisin heti katsomaan oliko hevosen nikamissa tai muualla vaurioita.

Katsahdin Effiin, joka vilkuili taakseen epäilevänä. Mahtoikohan se edelleen kokea hoitajansa petoeläimenä, joka vain johdatti häntä teurastukseen hyssytellen nätisti?
Jos Effi olisi saanut päättää, se olisi ehdottomasti syntynyt lintuna. Silloin se pääsisi lehahtamaan karkuun välittömästi vaaran uhatessa, eikä sen tarvitsisi kuikuilla niin paljon taakseen. Ehkä pöllö olisi oikea lajivalinta, silloin se ainakin saisi katsottua myös taakseen vain päätään käätämällä?

Virnistelin ajatukselle ja vein tamman karsinaansa. Se hyökkäsi väkirehujensa kimppuun ahnaasti, mulkaisten minua vielä paheksuvasti.
Kyllä, Effi olisi ihan varmasti pöllö, jos se saisi itse päättää.


_________________
avatar
Sarah R.
Vuokraaja

Ikä : 20
Viestien lukumäärä : 320

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Effin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Sarah R. lähetetty 07.10.18 17:29

07.10.2018 / Harvest Games, Kalla CUP 3. osakilpailu

Sarah katsoi täriseviä käsiään autonsa ratissa ja puristi kovempaa. Kello oli vasta seitsemän, mutta tänään oli niin tärkeä päivä, että tallilla ei voinut olla liian aikaisin.

Eilinen oli onneksi mennyt estekilpailuiden puomien nostamisessa, eikä nainen ollut ehtinyt jännittää ihan koko päivää. Lotta oli ollut melko vähäsanainen ja asettanut itsensä radan toiseen päähän, joten keskustelun sijaan latino oli keskittänyt huomionsa ratsukoiden seuraamiseen.
Illan tullen kuitenkin kotona yksin ollessaan mahanpohja oli kiertynyt tuhottoman suurelle solmulle, eikä olemisesta meinannut tulla mitään. Jos joku olisi maininnut, että kilpailuita ennen kannatti nukkua hyvin, olisi Sarah voinut nauraa itsensä mielipuoleksi. Katon yksityiskohdat olivat erottuneet heikosti ulkoa kajastaneessa valossa, mutta silti nainen oli laskenut jokaisen laudan, jota makuuhuoneen katossa oli.

Auto pysähtyi melko tyhjälle parkkipaikalle. Sarah sulki hetkeksi silmänsä ja yritti keskittyä hengittämiseen, mutta jokaisella sisäänvedolla möykky kurkussa kasvoi hieman isommaksi.
Jos hän mokaisi tänään, Amanda Sokka heittäisi hänet omakätisesti pihalle tallilta, se oli varmaa.

Effi söi aamuheiniään autuaan tietämättömänä kaikesta, mitä joutuisi kokemaan tänään. Ainakin yksi heistä oli siis nukkunut ilmeisen hyvin, sillä Effi myös seisoi hoitopaikalla täysin liikkumatta, kun Sarah tärisevin käsin taiteili musta-valkoista harjaa tasaisille sykeröille. Hiusgeeli auttoi pitämään karkailevat suortuvat kurissa ja antoi harjalle hienon kiillon.
Keskittyessään letittämiseen, Sarahin olo parani hetkeksi. Ehkäpä tästä päivästä selvittäisiinkin kunnialla?

Kello oli varttia yli yhdeksän, kun täydessä kilpailuvarusteissa oleva ratsukko astui tammatallista ulkoilmaan. Sarah oli saanut tungettua paksut hiuksensa tiukalle nutturalle hiusverkon sisälle ja Effin varusteet hohkasivat puhtauttaan. Tamman suitsissa oleva numerolappu hymyilytti latinoa. Amandalla oli ihan varmasti näppinsä hevosnumeron kanssa, sillä sellaista tuuria ei vain käynyt kenellekkään.
Sarah päätti hypätä Effin selkään jo tallin edessä, siten hän ainakin pysyisi riekkuvan tamman mukana, jos tämä päättäisi poistua tallialueelta omatoimisesti.

Kello löi tasan 10 ja kilpailut alkoivat vauhdilla. Sarah istui energiaa pursuvan tamman selässä odottamassa omaa vuoroaan ja koitti puoliväkisin seurata Inna Paakkasen suoritusta. KN Special oli melko helppo rata, Sarah oli ratsastanut sen moneen otteeseen jo ennen Villeä tai Effiä ja varsinkin tämän radan hän osaisi vaikka unissaan. Inna sai 64,545 prosenttia ja poistui radalta, antaen seuraavalle ratsukolle tilaa. Effi taisteli jo portilla vastaan, mutta rauhallisesti Sarah antoi sille aikaa puhista ja pian ratsukko ravasi aitojen sisäpuolella.

Radalta Sarah ei muistanut mitään pysähdyttyään lopputervehdykseen. Välähdyksiä harjoituslaukasta, joka oli mennyt kamalan hyvin. Pääty-ympyrä, jolla Effi oli koittanut tunkea sisälle. Pysähdys, joka päätti utuisen tunnelman ja käsi, joka kiitti hevosta hyvästä työstä.
Kuulutuksen, jossa sanottiin, että Sarah Reyes ja Fiveofive olivat saaneet prosenteiksi 70,682 %.

Odotus luokan päättymiseen tuntui ikuisuuttakin pidemmältä. Jokaisen kuulutuksen kohdalla Sarah oli aivan varma, että joku oli saanut heitä paremmat prosentit, mutta viimeisen ratsukon jälkeen totuus oli kohdattava. He olivat oikeasti voittaneet.
Effi ei tietenkään halunnut seistä palkintojen jaossa paikoillaan, mutta sinivalkoinen ruusuke saatiin paikalleen ja muutkin ratsukot palkittua.


Sarah näki vilauksen Amanda Sokasta ja olisi voinut vaikka vannoa nähneensä jotain hyväksyvän hymyn kaltaista naisen kasvoilla. Jälkikäteen ajateltuna se oli luultavasti ollut vain harhaluulo, koska eihän Amanda hymyillyt koskaan hyväksyvästi.

Helpossa Aassa latino keskittyi enemmän omaan istuntaansa, sillä hän oli aikaisemmin saanut palautetta jäntevyydestä. Effi kulki hyvin ja he saivat yhteensä 64 prosenttia radalta, joka riitti lopulta viidenteen sijaan.

Sarah iloitsi siitä, että heidän ensimmäiset kilpailut olivat menneet niin hyvin. Viides sija helposta Aasta ei ollut paha, ottaen huomioon, että luokkataso oli ollut melko vaativa. Effi sai vaahtopesun ja kourallisen porkkanoita, tamma tuntui olevan melko poikki ja sai jäädä kuivattelemaan omaan karsinaansa siksi aikaa, kun Sarah kävi seuraamassa vielä loput vaativan Been ratsukoista.

Hän saisi sittenkin jatkaa Effin vuokraajana ja nyt he olivat osoittaneet muillekin, etteivät he olleet ihan turhia sunnuntairatsastelijoita.



_________________
avatar
Sarah R.
Vuokraaja

Ikä : 20
Viestien lukumäärä : 320

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Effin päiväkirja

Viesti kirjoittaja Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Sivu 2 / 2 Edellinen  1, 2

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa