PääsivuTallinvintin siivoustalkoot (off, avoin)
Sivu 1 / 1
Tallinvintin siivoustalkoot (off, avoin)
Isabella S. 02.10.17 16:50
// Vintti siivotaan virallisesti lauantaina 7.10. Katso täältä osallistujat ja kuka teki mitäkin. Huomatkaa, että esimerkiksi syysjuhlien jatkot ovat takanapäin ja juoruilla saa mässäillä aivan vapaasti. //
Olin pukenut ylleni tiukat pillifarkut, sillä en aikonut varsinaisesti siivota. Musta Niken huppari viesti kuitenkin jonkinlaisesta reippailusta ja meikkasin vain hennosti. Katsoin tyytyväisenä peiliin ja kiskaisin jodhpurit jalkaan. Hiukset saivat tällä kertaa liehua vapaana. Tallissa oli jo porukkaa, kun kiipesin hankalasti joustavien pöksyjeni kanssa vintille. Tyydyin katsomaan, kuinka Lotta jakoi tallilaisille tehtäviä. Suurin osa ei vaikuttanut varsinaisesti kovin innokkailta siivoamaan, mutta bongasin joukosta yllättävän monta miestä. Ja kaikki komeita! Hyvä ettei poskilleni kohonnut punaa, kun tajusin, miten monta raavasta tai ylhäisen hoikkaa miestä meillä oikein ratsastaakaan.
Läpsäisin itseäni ajatuksissani ja irrotin katseeni kyllästyneesti seisovan Rasmuksen takapuolesta. Väkisin kohdistin ajatukseni sisustamiseen. Lopputuloksesta piti ehdottomasti tulla hyvä! Silmäilin pölyistä vinttiä ja etsin katseellani tavaroita, jotka saattaisivat muistuttaa ilkeästi menneestä. Ison puisen arkun päällä huomasin enemmänkin papereita. Pinossa oli ainakin lehtileike ja kirjekuori, jonka sisälle en halunnut katsoa. Hyi, kuka hitto on edes säilyttänyt näin inhottavan uutisen? Vilkuilin ympärilleni ja ainakin Julia, Jonny ja Miken tarkkasilmäinen tyttöystävä Silja olivat lähelläni. Huomasiko heistä joku tai katsoiko joku muu äsken tännepäin?
Sydän pamppaillen esitin välinpitämätöntä ja harmittelin taskujen puutetta. Nappasin paperit ja heitin ne mahdollisimman huomaamattomasti vintin takanurkkaan, jonne oli tarkoitus kerätä ylimääräiset tavarat. Huolehtisin hävityksestä sitten, kun kukaan ei olisi näkemässä. Käännyin hengästyneenä ja olin tyytyväinen, kun porukka tuntui pääsääntöisesti keskittyvän toisiinsa ja Lotan ohjeisiin. Kaikki olivat kokoontuneet suunnilleen samaan paikkaan. Josefin, Jemiina ja Julia näyttivät hirveän tarmokkailta ja juttelivat keskenään. Tilda vaikutti mietteliäältä, nainen silmäili Amandaa ja tätä hauskuuttavaa Mikaelia. Rasmus, Mikke, Jemiinan veli ja Jonny seisoivat komeassa rivissä kuunnellen puolella korvalla Lotan ohjeita ja Silja roikkui söpöstellen Mikkensä takataskuissa. Ellienkin silmät vaikuttivat kiireisiltä, Jonny kun vähensi juuri vaatetustaan pelkkään t-paitaan. Huh, kukaan ei välttämättä katsonut, mitä tämä toinen perijätär vintillä oikein hiippaili!
#auburninmysteeri
Olin pukenut ylleni tiukat pillifarkut, sillä en aikonut varsinaisesti siivota. Musta Niken huppari viesti kuitenkin jonkinlaisesta reippailusta ja meikkasin vain hennosti. Katsoin tyytyväisenä peiliin ja kiskaisin jodhpurit jalkaan. Hiukset saivat tällä kertaa liehua vapaana. Tallissa oli jo porukkaa, kun kiipesin hankalasti joustavien pöksyjeni kanssa vintille. Tyydyin katsomaan, kuinka Lotta jakoi tallilaisille tehtäviä. Suurin osa ei vaikuttanut varsinaisesti kovin innokkailta siivoamaan, mutta bongasin joukosta yllättävän monta miestä. Ja kaikki komeita! Hyvä ettei poskilleni kohonnut punaa, kun tajusin, miten monta raavasta tai ylhäisen hoikkaa miestä meillä oikein ratsastaakaan.
Läpsäisin itseäni ajatuksissani ja irrotin katseeni kyllästyneesti seisovan Rasmuksen takapuolesta. Väkisin kohdistin ajatukseni sisustamiseen. Lopputuloksesta piti ehdottomasti tulla hyvä! Silmäilin pölyistä vinttiä ja etsin katseellani tavaroita, jotka saattaisivat muistuttaa ilkeästi menneestä. Ison puisen arkun päällä huomasin enemmänkin papereita. Pinossa oli ainakin lehtileike ja kirjekuori, jonka sisälle en halunnut katsoa. Hyi, kuka hitto on edes säilyttänyt näin inhottavan uutisen? Vilkuilin ympärilleni ja ainakin Julia, Jonny ja Miken tarkkasilmäinen tyttöystävä Silja olivat lähelläni. Huomasiko heistä joku tai katsoiko joku muu äsken tännepäin?
Sydän pamppaillen esitin välinpitämätöntä ja harmittelin taskujen puutetta. Nappasin paperit ja heitin ne mahdollisimman huomaamattomasti vintin takanurkkaan, jonne oli tarkoitus kerätä ylimääräiset tavarat. Huolehtisin hävityksestä sitten, kun kukaan ei olisi näkemässä. Käännyin hengästyneenä ja olin tyytyväinen, kun porukka tuntui pääsääntöisesti keskittyvän toisiinsa ja Lotan ohjeisiin. Kaikki olivat kokoontuneet suunnilleen samaan paikkaan. Josefin, Jemiina ja Julia näyttivät hirveän tarmokkailta ja juttelivat keskenään. Tilda vaikutti mietteliäältä, nainen silmäili Amandaa ja tätä hauskuuttavaa Mikaelia. Rasmus, Mikke, Jemiinan veli ja Jonny seisoivat komeassa rivissä kuunnellen puolella korvalla Lotan ohjeita ja Silja roikkui söpöstellen Mikkensä takataskuissa. Ellienkin silmät vaikuttivat kiireisiltä, Jonny kun vähensi juuri vaatetustaan pelkkään t-paitaan. Huh, kukaan ei välttämättä katsonut, mitä tämä toinen perijätär vintillä oikein hiippaili!
#auburninmysteeri
Viimeinen muokkaaja, Isabella S. pvm 12.12.17 13:29, muokattu 3 kertaa
Isabella S.- Tallinomistaja
- Ikä : 35
Viestien lukumäärä : 972 -
Vs: Tallinvintin siivoustalkoot (off, avoin)
Jonathan R. 02.10.17 17:39
Taisin olla ensimmäisten joukossa tallilla, nimittäin parkkipaikalla lojui vain muutama auto Novani lisäksi. Ellien auto ei kuitenkaan ollut siinä ja mieleeni hiipi pieni pettymys, emme olleet kovinkaan paljoa puhuneet siitä, mitä jatkoilla tapahtui, enkä tiennyt mitä ajatella kun taas kohtaamme seuraavan kerran. Voi paska.
Könysin vintin portaat/tikkaat, tai jotain siltä väliltä, ylös ja huomasin Lotan olevan jo suunnittelemassa työn järjestystä sekä "aikatalua" yhdessä Jemiinan ja Julian kanssa. En kauaa ehtinyt pyöriä ympäriinsä kun silmiini osui vanha lehtileike sekä kirjekuori, jonka sisällä oli päiväkirjan sivu. Ehdin vain lukea allekirjoituksen; Isabella Sokka. Jätin paperit omaan arvoonsa, sillä eiväthän ne edes kuuluneet minulle. Laitoin ne takaisin puisen arkun päälle.
Kuulin vintin portaiden juurelta ääntä ja sieltä sitä porukkaa lappasikin enemmän sisälle. Rasmus sekä Mikael kapusivat portaita pitkin ylös, Ellie heidän perässään. En osannut muuta tehdä kuin nyökätä koko porukalle yhteisesti tervehdykseksi. V*tun pelkuri...
Astelin peremmälle vintin uumeniin kuuntelemaan Lotan ja muiden suunnitelmaa, mielessäni kylläkin pyöri viimeisin keskustelu Ellien kanssa. Toisin sanoen, Lotalle osoittamani keskittyminen oli juuri ja juuri 10%:n luokkaa koko kapasiteetista. Ajatukseni veivät loput.
Isabella ilmestyi jostain meidän rahvaihden sekaan ja ihan kuin nainen olisi punastellut jotain, nololta hän ainakin näytti? Perijätärkin huomasi samat paperiartikkelit arkun päällä, jotka itse tutkin vaivaiset viisi minuuttia sitten. Käänsin katseeni kuitenkin takaisin Lottaan jonka lausuman virkkeen viimeiset sanat kuulin selkeästi. Olimme aloittamassa projektia.
Vedin punaisen hupparini pääni yli pois, ettei se olisi päivän päätteeksi ihan pölyssä. Naisten iloksi (tai suruksi) kaapista oli tarttunut päälle juuri se hieman liian pieni paita, joka ei todellakaan jättänyt fyysistä kuntoani arvailun varaan.
Könysin vintin portaat/tikkaat, tai jotain siltä väliltä, ylös ja huomasin Lotan olevan jo suunnittelemassa työn järjestystä sekä "aikatalua" yhdessä Jemiinan ja Julian kanssa. En kauaa ehtinyt pyöriä ympäriinsä kun silmiini osui vanha lehtileike sekä kirjekuori, jonka sisällä oli päiväkirjan sivu. Ehdin vain lukea allekirjoituksen; Isabella Sokka. Jätin paperit omaan arvoonsa, sillä eiväthän ne edes kuuluneet minulle. Laitoin ne takaisin puisen arkun päälle.
Kuulin vintin portaiden juurelta ääntä ja sieltä sitä porukkaa lappasikin enemmän sisälle. Rasmus sekä Mikael kapusivat portaita pitkin ylös, Ellie heidän perässään. En osannut muuta tehdä kuin nyökätä koko porukalle yhteisesti tervehdykseksi. V*tun pelkuri...
Astelin peremmälle vintin uumeniin kuuntelemaan Lotan ja muiden suunnitelmaa, mielessäni kylläkin pyöri viimeisin keskustelu Ellien kanssa. Toisin sanoen, Lotalle osoittamani keskittyminen oli juuri ja juuri 10%:n luokkaa koko kapasiteetista. Ajatukseni veivät loput.
Isabella ilmestyi jostain meidän rahvaihden sekaan ja ihan kuin nainen olisi punastellut jotain, nololta hän ainakin näytti? Perijätärkin huomasi samat paperiartikkelit arkun päällä, jotka itse tutkin vaivaiset viisi minuuttia sitten. Käänsin katseeni kuitenkin takaisin Lottaan jonka lausuman virkkeen viimeiset sanat kuulin selkeästi. Olimme aloittamassa projektia.
Vedin punaisen hupparini pääni yli pois, ettei se olisi päivän päätteeksi ihan pölyssä. Naisten iloksi (tai suruksi) kaapista oli tarttunut päälle juuri se hieman liian pieni paita, joka ei todellakaan jättänyt fyysistä kuntoani arvailun varaan.
_________________
REMEMBER ALL THE SADNESS AND FRUSTRATION, AND LET IT GO.
EELAN PÄIVÄKIRJA // LYYLIN PÄIVÄKIRJA // HAIKUN PÄIVÄKIRJA // SPIN OFF // OMA KANSIO
EELAN PÄIVÄKIRJA // LYYLIN PÄIVÄKIRJA // HAIKUN PÄIVÄKIRJA // SPIN OFF // OMA KANSIO
Jonathan R.- Tallityöntekijä
- Ikä : 29
Viestien lukumäärä : 1717 -
Vs: Tallinvintin siivoustalkoot (off, avoin)
Lotta A. 02.10.17 19:40
Olin päättänyt tulla ajoissa paikalle, eikä parkkipaikalla näkynyt muiden autoja. Suuntasin suoraan vintille, siivoustarvikkeet oli jo edellisenä iltana kasattu paikoilleen.
Me ei millään saataisi koko vinttiä siivottua, mutta toisaalta emme me tarvitsisikaan niin paljoa säilytystilaa. Tähyillessäni ympärilleni yritin hahmottaa Isabellan tilaamien massiivipuisten säilytyskalusteiden sijaintia. Nojasin tajuamattani kädelläni vanhan arkun päälle, kunnes jokin paperi luiskahti käteni alla. Siinä olivat lehtileike ja pieni kirjekuori. Päätin uteliaana napata kuvat molemmista, koska korviini kantautui pihaan saapuvan auton ääni, en kaivannut kenenkään tietävän minun nuuskivan Auburnin perijättären vanhaa päiväkirjaa.
Pikkuhiljaa ihmisten kerääntyessä aloin ohjeistaa työntekoon ja jakamaan tehtäviä. Useat nyrpistivät nokkaansa, mutta annoin asian olla, en jaksanut kuunnella valitusta, joten suuntasin energiani positiivisesti ajatteleviin ihmisiin.
Me ei millään saataisi koko vinttiä siivottua, mutta toisaalta emme me tarvitsisikaan niin paljoa säilytystilaa. Tähyillessäni ympärilleni yritin hahmottaa Isabellan tilaamien massiivipuisten säilytyskalusteiden sijaintia. Nojasin tajuamattani kädelläni vanhan arkun päälle, kunnes jokin paperi luiskahti käteni alla. Siinä olivat lehtileike ja pieni kirjekuori. Päätin uteliaana napata kuvat molemmista, koska korviini kantautui pihaan saapuvan auton ääni, en kaivannut kenenkään tietävän minun nuuskivan Auburnin perijättären vanhaa päiväkirjaa.
Pikkuhiljaa ihmisten kerääntyessä aloin ohjeistaa työntekoon ja jakamaan tehtäviä. Useat nyrpistivät nokkaansa, mutta annoin asian olla, en jaksanut kuunnella valitusta, joten suuntasin energiani positiivisesti ajatteleviin ihmisiin.
Lotta A.- Entinen tallilainen
- Ikä : 34
Viestien lukumäärä : 373
Vs: Tallinvintin siivoustalkoot (off, avoin)
Josefin B. 03.10.17 19:23
Saavuin paikalle siivoustalkoisiin ajoissa, vaikka ajatus työstä ilman minkäänlaista palkkaan - ruokaa ja saammaamme säilytystilaa nyt lukuunottamatta - tuntui kummalliselta. Olin pukeutunut tavanomaiseen tapaani siisteihin tummansinisiin ratsastushousuihini ja tällä kertaa tummaan huppariin, ehkä siksi, että ajattelin vielä käydä moikkaamassa Vilaa samalla kertaa. Toki minulla oli mukanani myös vaihtovaatteet.
Olin nauttinut koko matkan kurvaillessani Audillani ja kuunnellessani vähän sitä sun tätä, mutta enimmäkseen iloisia biisejä kesältä. Vaikka ulkona puut olivat ruskassa ja kaikin puolin vuodenaika oli lähempänä talvea kuin kesää, tunsin edelleen kesäisen reipasta ja iloista fiilistä. Ehkä se johtui siitä, että syksyn kirjoitukset olivat osaltani viimein ohi ja stressin aiheena olivat enää tulokset.
Auburnin parkkiksella nappasin autosta matkaan vain pienen käsilaukkuni, jonne sulloin puhelimen ja avaimien lisäksi parin siivoushanskoja. Varmasti täälläkin oli sellaisia, mutta halusin varmistua asiasta, sillä en haluaisi koskea mihinkään vanhaan ja pölyiseen ilman näitä.
Saapuessani talliin, oli paikalle ennättänyt vain muutamia, joiden perässä kipitin vintille. Vintillä tunnistin Lotan, jonka oli tarkoitus vetää talkoita, mutta oikeastaan kaikki muut olivat minulle vielä täysin vieraita. Pälyilin uteliaasti ympärilleni samalla, kun pohdin, olivatko perijättäret jo saapuneet paikalle.
Hetken kuluttua näin vihdoin Isabellan tulevan vintille, samalla, kun Lotta alkoi ohjeistaa työtehtävien suhteen. Lotan ohjeistuksesta minulle kävi myös ilmi keitä muita paikalla oli ja keitä pitäisi vielä tulla. Itse seisoin joukossa yrittäen painaa mieleni kaiken tämän informaation, mutta samalla vilkuilin kiinnostuneena ympärilleni. Isabella näytti myös vilkuilevan, niin kuin hänellä olisi ollut jotain salailtavaa, jota hän ei haluaisi muiden huomaavan.
Olin nauttinut koko matkan kurvaillessani Audillani ja kuunnellessani vähän sitä sun tätä, mutta enimmäkseen iloisia biisejä kesältä. Vaikka ulkona puut olivat ruskassa ja kaikin puolin vuodenaika oli lähempänä talvea kuin kesää, tunsin edelleen kesäisen reipasta ja iloista fiilistä. Ehkä se johtui siitä, että syksyn kirjoitukset olivat osaltani viimein ohi ja stressin aiheena olivat enää tulokset.
Auburnin parkkiksella nappasin autosta matkaan vain pienen käsilaukkuni, jonne sulloin puhelimen ja avaimien lisäksi parin siivoushanskoja. Varmasti täälläkin oli sellaisia, mutta halusin varmistua asiasta, sillä en haluaisi koskea mihinkään vanhaan ja pölyiseen ilman näitä.
Saapuessani talliin, oli paikalle ennättänyt vain muutamia, joiden perässä kipitin vintille. Vintillä tunnistin Lotan, jonka oli tarkoitus vetää talkoita, mutta oikeastaan kaikki muut olivat minulle vielä täysin vieraita. Pälyilin uteliaasti ympärilleni samalla, kun pohdin, olivatko perijättäret jo saapuneet paikalle.
Hetken kuluttua näin vihdoin Isabellan tulevan vintille, samalla, kun Lotta alkoi ohjeistaa työtehtävien suhteen. Lotan ohjeistuksesta minulle kävi myös ilmi keitä muita paikalla oli ja keitä pitäisi vielä tulla. Itse seisoin joukossa yrittäen painaa mieleni kaiken tämän informaation, mutta samalla vilkuilin kiinnostuneena ympärilleni. Isabella näytti myös vilkuilevan, niin kuin hänellä olisi ollut jotain salailtavaa, jota hän ei haluaisi muiden huomaavan.
Josefin B.- Entinen tallilainen
- Ikä : 25
Viestien lukumäärä : 37
Vs: Tallinvintin siivoustalkoot (off, avoin)
Tilda M. 05.10.17 21:28
En ollut mikään talkootöiden ystävä. Mitä enemmän tein palkkatyötä ihmisten kanssa sitä vähemmän viihdyin vapaa-ajallani yhdenkään ihmisen, saati ihmisjoukon, kanssa. Koin kuitenkin velvollisuudekseni tulla laittamaan tallivinttia kuosiinsa koska olihan tässä kyseessä myös oman hevosen varusteiden säilytystilat ja niiden riittäminen, kun pian pääsisin vauhtiin. Pari riimua tulevaisuuden varalle oli jo hankittu ja olin käynyt hipelöimässä loimia ja uudelta nahalta huumaavasti tuoksuvia suitsia, mutta jättänyt ne vielä kaupan hyllylle. En minä varusteurheilija ollut, mutta kyllä ensimmäinen oma hevonen sai jänniä asioita tapahtumaan.
Kiskoin haukotellen jalkaani mukavan pehmeäksi kuluneet mammafarkut ja sidoin kiharapilveni solmulle niskaan. Hihaton paita villapaidan alle, jos kuumuus yllättäisi ja maiharit jalkaan. Kaadoin vielä kupin kahvia kannelliseen mukiini ja tasapainoilin pyörällä kohti Auburnia.
Innokkaita ja vähemmän innokkaita talkoolaisia oli jo useampi paikalla. Lotta hoiti työnjohtoa ja Isabella ilmeisen vaivihkaa viskeli jotakin jo alta pois. Vaihtelin painoa jalalta toiselle, oli tavallista levottomampi olo. Tuijotin ehkä turhankin pitkään Amandaa ja Mikaelia. Kuinka raivostuttavaa miten herkästi mies sai Amandan harvoin hymyileville kasvoille virneen. Keskity hyvä nainen. Kohta on kaappeja kannettavana.
Suunnatakseni ajatukseni aikuisesti muualle siirryin vaivihkaa vintillä takavasemmalle muiden kuunnellessa Lotan ohjeistusta. Vilkuilin kaula pitkällä Isabellan nurkkaan viskaamia papereita, joista sain tavattua vain lehtileikkeen otsikon. Jos ihan totta puhutaan niin tämä utelias sosiaalialan ihminen oli jo aikapäiviä sitten kaivanut paikalliskirjaston arkistoista Kallan kartanoon liittyviä lehtileikkeitä. Päänsisäinen moraalipoliisi tökki ikävästi aivokuorta ja annoin muun paperipinkan olla. Kukapa minä olin kaivelemaan enempää näitä asioita. Kaappeja kannettavana perkele.
Kiskoin haukotellen jalkaani mukavan pehmeäksi kuluneet mammafarkut ja sidoin kiharapilveni solmulle niskaan. Hihaton paita villapaidan alle, jos kuumuus yllättäisi ja maiharit jalkaan. Kaadoin vielä kupin kahvia kannelliseen mukiini ja tasapainoilin pyörällä kohti Auburnia.
Innokkaita ja vähemmän innokkaita talkoolaisia oli jo useampi paikalla. Lotta hoiti työnjohtoa ja Isabella ilmeisen vaivihkaa viskeli jotakin jo alta pois. Vaihtelin painoa jalalta toiselle, oli tavallista levottomampi olo. Tuijotin ehkä turhankin pitkään Amandaa ja Mikaelia. Kuinka raivostuttavaa miten herkästi mies sai Amandan harvoin hymyileville kasvoille virneen. Keskity hyvä nainen. Kohta on kaappeja kannettavana.
Suunnatakseni ajatukseni aikuisesti muualle siirryin vaivihkaa vintillä takavasemmalle muiden kuunnellessa Lotan ohjeistusta. Vilkuilin kaula pitkällä Isabellan nurkkaan viskaamia papereita, joista sain tavattua vain lehtileikkeen otsikon. Jos ihan totta puhutaan niin tämä utelias sosiaalialan ihminen oli jo aikapäiviä sitten kaivanut paikalliskirjaston arkistoista Kallan kartanoon liittyviä lehtileikkeitä. Päänsisäinen moraalipoliisi tökki ikävästi aivokuorta ja annoin muun paperipinkan olla. Kukapa minä olin kaivelemaan enempää näitä asioita. Kaappeja kannettavana perkele.
Tilda M.- Entinen tallilainen
- Ikä : 35
Viestien lukumäärä : 162 -
Vs: Tallinvintin siivoustalkoot (off, avoin)
Mikael G. 09.10.17 4:35
Mä olin tottakai lupautunut avuksi tallivintin siivoustalkoisiin heti niistä kuullessani, vaikka tänään aikaisin herätessäni olisin toivonut toimineeni toisin. Toisaalta olisin tuskin antanut itsestäni kovinkaan hyvää kuvaa työntekijänä, jos olisin jäänyt pois, kun kerta lähestulkoon kaikki muut tallilaiset saapuivat paikalle. Niimpä mä vaivauduin ajamaan Auburniin, vaikkakaan en ihan ensimmäisten joukossa.
Tervehdin pikaisesti muita ja vedin työhanskat käteen. Ei kai sitä auttanut muu kuin alkaa heti hommiin, ettei kukaan vain vahingossa luullut mua laiskuriksi. Tartuin siis rohkeasti rojuun jota vintille oli kertynyt, ja lähdin raivaamaan sitä sieltä pois. Hyvin nopeasti hommassa tuli kuuma, ja jouduin Jonathanin tavoin riisumaan päälikerrastoani pois. Harmaan hupparin alla oli hyvin istuva t-paita, joka myötäili paikoittain ihoa, mutta jätti tilaa myös hengittämiselle.
Olin bongannut Amandan paikalta jo hetki sitten ja ehtinyt hyvän aikaa katsella naista raivaamisen lomassa. Blondin uskomaton kauneus ja vangitseva tapa kävellä ja elehtiä vaan veti puoleensa mun kaiken huomion ja mieleeni muistui suudelma laidunlaukkojen jatkoilta. Kysyessäni työpaikkaa Auburnista mulla ei ollut aikeita iskeä silmiäni sen suuremmin Amandaan, mutta nainen veti mua puoleensa kuin magneetti, enkä mä oikeastaan halunnut edes pysyä erossa.
Koska työnteosta ei meinannut oikein tulla enää mitään, päätin siirtyä kiusoittelemaan Amandaa. Mikään ei tuntunut mukavammalta, kuin hymyn saaminen kyseisen blondin kasvoille.
Tervehdin pikaisesti muita ja vedin työhanskat käteen. Ei kai sitä auttanut muu kuin alkaa heti hommiin, ettei kukaan vain vahingossa luullut mua laiskuriksi. Tartuin siis rohkeasti rojuun jota vintille oli kertynyt, ja lähdin raivaamaan sitä sieltä pois. Hyvin nopeasti hommassa tuli kuuma, ja jouduin Jonathanin tavoin riisumaan päälikerrastoani pois. Harmaan hupparin alla oli hyvin istuva t-paita, joka myötäili paikoittain ihoa, mutta jätti tilaa myös hengittämiselle.
Olin bongannut Amandan paikalta jo hetki sitten ja ehtinyt hyvän aikaa katsella naista raivaamisen lomassa. Blondin uskomaton kauneus ja vangitseva tapa kävellä ja elehtiä vaan veti puoleensa mun kaiken huomion ja mieleeni muistui suudelma laidunlaukkojen jatkoilta. Kysyessäni työpaikkaa Auburnista mulla ei ollut aikeita iskeä silmiäni sen suuremmin Amandaan, mutta nainen veti mua puoleensa kuin magneetti, enkä mä oikeastaan halunnut edes pysyä erossa.
Koska työnteosta ei meinannut oikein tulla enää mitään, päätin siirtyä kiusoittelemaan Amandaa. Mikään ei tuntunut mukavammalta, kuin hymyn saaminen kyseisen blondin kasvoille.
Mikael G.- Ratsuttaja
- Ikä : 36
Viestien lukumäärä : 87
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa