PJ19 Photo Booth

Power Jump 2019 After ride - jatkokutsu ohjeineen
PJ19 After ride (K18) - jatkojen roolipeli

"Noniin Jörö, nostappa ne suupielet hymyyn!"
"Hah, ota nyt se kuva vaan..."
"Ajattele mut vaikka muijana minkä aiot hurmata, kaikki karisma peliin – räps – oikeesti, tossa kaikki?"

Joachim, Rasmus, Alexander, Aliisa & Jusu.
Lähikuva: Taka-alan keskittymiskyvyttömät tanelit ja etualan iloiset jälleennäkijät

(Tuttavuussuhdekartasto:
Josefina & Rasmus: seurustelevat
Josefina & Alexander: pikkusisko ja isoveli
Josefina & Aliisa: kämppikset
Josefina, Rasmus & Joachim: työkaverit kesän ajan
Alexander & Aliisa: ystävykset sen jälkeen kun ensin venyttivät sitä rajaa)

Huomaamaton. Huomaamaton. Huomaamaton.

Metti muistutteli itseään, että kuullakseen herkullisimmat juorut, riidat ja rakkaudentunnustukset hänen piti olla huomaamaton. Neutraalia päälle. Sellaista, mitä kukaan ei vahingossakaan katsoisi kahdesti.

Mutta samaan aikaan Mettiä kismitti kovasti ajatuskin siitä, että hän kalpenisi täysin ja täydellisesti kaikkien muiden osanottajien rinnalla. Jonkinasteiseen kalpenemiseen oli sentään taivuttava, mutta...

Näytönhaluisena Metti ehosti itsensä näyttävästi. Ehkä se sallittiin, vaikka halusikin olla näkymätön. Näkymättömyysviitakseen Metti valitsi simppelin, neutraalinsävyisen mutta materiaaliltaan laadukkaan shortsihaalarin ja sujautti jalkansa siisteihin remmisandaletteihin, joiden korko oli juuri sopiva. Liika olisi ollut mautonta ja epätoivoista, liian vähän tanttamaista, eikä Metti tahtonut olla mitään niistä.

"Yksi kuva vain?" Jesse ehdotti Matildan mulkoillessa Photo Boothia kohti.
"Hyvä on, mutta vain yksi", nainen huokaisi lopulta.

Juuri kun pariskunta oli asettautunut kameran eteen, jostain kajahti iloinen tervehdys ja Anton saapasteli paikalle juuri sillä hetkellä, kun Jesse K. kuvan otti.
"Oho hups, sori", Anton mutisi.
"Otetaanko uusi?" valokuvaaja-Jesse kysäisi Matildalta ja kaimaltaan.
"Ei. Yksi kuva ja sillä selvä", Matilda murahti.

"Mihin Matteo jäi?" Akseli kysyi, kun muut olivat jo valmistautuneet poseeraukseen. Valkoiset hampaat välkkyen, suupielet korvissa. Kaikki sievässä, ylväässä rivissä. "I'm right here!" Matteo saapui kuvauspaikalle. Tapansa mukaisesti hän letkautti jotain hulvatonta Akselille. Ellinkään keskittymiskyky ei enää pitänyt vaan nainen muisti jotain tuiki tärkeää, joka piti jakaa Sylville juuri tällä sekunnilla. Ja silloin kamera räpsähti. Onneksi Sylvi sentään esiintyi kuvassa edukseen.

Ja koska taidetaan olla aika vieraita kaikille niin:

Elli Liekkiharju: Vappulan Kartanon pääomistaja. Ei kilpaillut Power Jumpissa, mutta änkesi puoliväkisin mukaan hoitajana. Luonteeltaan tarkkaavainen havainnoija, vilkasmielinen ja iloinen. Tutustuessaan puhuu ja nauraa paljon. Kiltihkö, laittaa usein läheiset etusijalle.
Matteo Locatelli: Esteratsastaja/valmentaja, omistaa siivun Vappulasta. Italian vahvistus, puhuu huonoa suomea, usein vieraammassa porukassa englantia. Pilkettä silmäkulmissa, positiivinen, huomaavainen, kiusotteleva.
Sylvi Sundberg: esteratsastaja, Kastanjeholmin omistaja. Räiskyvä haaveilijasielu, iloinen ja sosiaalinen introvertti.
Akseli Ruusuvuori: esteratsastaja/valmentaja, Kastanjeholmin omistaja. Vieraiden seurassa alkuun pidättyväinen ja jämpti, erittäin hyvä ihmislukija, tutussa porukassa rento vitsiniekka.

Suhdekartta
Elli & Matteo: hyviä ystäviä
Elli & Sylvi: sisters from another mother.. and father
Sylvi & Akseli: avopuolisot
Akseli & Matteo: bromance, yhteistyökumppanit

Anna: The category is...
Tilda: ... kuokkiva kouluratsastaja vastaan estetähti?
Anna: Ei, kun the queens of equestrianism.
Tilda: Pose!

"No, mikä siellä kestää? Aika loppuu kesken", kuului uhkaavasti lähestyvä neiti Sokan ääni. Siiri Pynnönen silitti hansikoiduilla käsillään varovasti valkoisen mekon pintaa, kokeili, oliko se liian kuuma tai kostea höyrysilitysraudan jäljiltä. "Valmista, neiti!" Siiri huudahti perijättären astuessa makuuhuoneeseensa. Isabella kaappasi mekon ja heitti henkarin kolisten lattialle (kamalaa! Se oli aivan uusi ja silkkinen, maksanut lähes Siirin kuukausipalkan verran (huom. lähes), hän oli nähkäät ostanut sen osana taloudenpitoaan). Kartanolla oli käynyt kutsumattomia vieraita, ja perijätär oli oli ymmärrettävästi pahalla tuulella - jopa kampaaja-aika jatkoja varten oli peruuntunut. "Auttaisinko sulkemaan vetoketjun?" Siiri kysyi varovaisesti, ja sai vastaukseksi epähienostuneen murahduksen. Taloudenhoitaja ojensi vielä kultaiset korkokengät (Manolon remmisandaalit) sekä Chanelin valkoisen, mummon virkkaamalta näyttävän kirjekuorilaukun. Sitten neiti oli jo poissa - hiuksissaan nuttura, joka oli tyylikkään huoleton (ja silti siisti!), vaikka se oltiikin mitä ilmeisemmin laitettu ihan itse ja vain muutaman minuutin aikana. Meikkikin oli niin huoliteltu ja samalla huomaamaton, että Siiri ei voinut kuin huokailla.

'Those goddamn hypocrites...' Alex jupisi päästessään viimeinkin sisälle yökerhoon. Luna oli jättäytynyt pois matkasta huonon kilpailutuloksensa takia ja Nicholas ei ollut löytänyt sopivaa asua. Alex siis jäi yksin, mutta täältä hän siitä huolimatta löysi itsensä. Keskeltä yökerhoa. Ja kohta kameran edestä. Eikä hän jaksanut edes hymyillä ärsyttävän näköiselle kameramiehelle vaan pyöräytti silmiään ja piti kädet housujen taskuissa.