Aamukahvit

"Voidaan lähteä samaa matkaa, mä töihin ja sä tallille", hymähdin mietteliäänä. "Ellet halua vaihtaa?"
Mä olisin voinut ratsastaa vaikka viisi tallia sunnuntai-illan välttääkseni, mutta Jesse ei välttämättä olisi ollut kovin katu-uskottava ärrätäti. Välttämättä.

"Mä haluan varata meidän loman. Ja mennä vielä hetkeksi sänkyyn", ilmoitin hörpättyäni kahvia. Tahallisen ovela hymy levisi kasvoilleni, vaikken ollut ajatellut sanomaani niin ennen kuin olin jo lipsauttanut ajatukset ääneen.

Aloin kasata aamupalatarvikkeita takaisin jääkaappiin samalla, kun join loput kahvit ja laskin tyhjän kupin tiskipöydälle. Läppäri oli jäänyt eilen sohvapöydälle, joten nappasin sen kainalooni ja suuntasin kohti makuuhuonetta.
"Tuletko?" ynähdin hymyillen katse Jessessä, ennen kuin sujahdin makuuhuoneen puolelle.

"En välttämättä", tuhahdin huvittuneen vaihtokauppaidealle. Varmaan olisin vain onnistunut jumittamaan kassakoneen...

"Varataan vain", sanoin ja kohotin hieman kulmiani Matildan jatkaessa puhettaan. Yritin olla virnistämättä, mutta kuin varkain suupielet venyivät.
Naisen siivotessa pöytää, siemailin omaa kahviani ja seurasin katseellani lilapään touhuja.

"Tullaan, tullaan", virnistin ja hörppäsin viimeiset tipat kurkusta alas. Laskin tyhjentyneen kupin Matildan käyttämän mukin viereen ja seurasin makuuhuoneen puolelle kadonnutta naista.

Siirryin pehmeälle sängylle istumaan, nojautuen seinää vasten.
"Ehditköhän sinä kyllästyä minun seuraan sen viikon aikana?" vitsailin.

Painoin koneen virtanappia samalla, kun istuin sänkyyn ja vedin peiton jalkojeni suojaksi. Jesse ehti yllättävän nopeasti viereeni ja mun ajatukseni kulkivat levottomana analysoimaan, mitä muuta lento- ja majoitusvarausten lisäksi ehtisin tehdä ennen kuin työt kutsuisivat.

"Onneksi siellä on muutakin katsottavaa kuin sinä", huomautin Jesseä vilkaisten. Annoin hymyn paljastaa sanojeni kepeyden, kun palautin katseeni läppäriin ja klikkailin itseni nettiin.
"Välitätkö mulle sen sähköpostin? Ne lennot näyttivät edullisilta", pyysin Jesseltä hipaisten samalla ajatuksissani miehen kättä. Koska mulla ei ollut mikään kiire, nojasin pääni seinään ja katselin vieressäni istuvaa miestä. Mitähän reissusta tosiaan tulisi? Me ei oltu vietetty niin pitkää, yhtäjaksoista aikaa yhdessä.

"Olisiko validimpi kysymys kuitenkin se, jaksatko sä mua koko reissun?" hymähdin puoliääneen.

Tuhahdin huvittuneena Matildan sanoille ja yritin hetken esittää loukkaantunutta, mutta eihän se onnistunut.

"Toki", mutisin kaivellen puhelimen taskusta ja etsin kyseisen sähköpostin näkyviin näytölle. Vilkaisin Matildaa hymyillen ja lähetin sitten sähköpostin naiselle.

"Niin no, eiköhän siellä ole muutakin katsottavaa kuin sinä", nälväisin takaisin kääntäessäni katseeni puhelimen ruudulta tummiin silmiin.
"Kunhan ei nyt koko lomaa mökötetä toisillemme niin eiköhän siitä hyvä reissu tule", naurahdin ja suukotin naista nopeasti huulille.
En epäillyt hetkeäkään etteikö loma onnistuisi.

"Sulle ja sun Speedoille on varmaan vähän vaikea mököttää", virnistin tuntien nopean suudelman kihelmöinnin huulillani. Hymyilin, ennen kuin palautin katseeni koneeseen avatakseni Jessen välittämän sähköpostin.

"Lähtö sunnuntaina ja paluulento lauantaina, ei huono", pihahdin itsekseni hymyillen saatuani vahvistukset lentovarauksista sähköpostiini. Seuraavaksi mä kartoitin majoitusvaihtoehdot esitellen Jesselle sitä aiemmin noteraamaani pienehköä huoneistoa, joka oli edullinen ja lähellä rantaa.
"Me otetaan toi", ilmoitin ja vilkaisin sivusilmällä miehen ilmettä klikatessani itseni varauslomakkeeseen.

"Meinasitko sä maksaa mulle oman osuutesi?" tiedustelin suupieli nykien, kun olin laskenut läppärin yöpöydälle. Oikeasti mua ei olisi hymyilyttänyt, jos olisin joutunut maksamaan koko lystin itse siitä huolimatta, että olin yllättynyt kokonaispotin huokeudesta.

Hymähdin. Kohta kävisin ihan kiusallani ostamassa speedot mukaan matkalle. En kyllä niitä kehtaisi mihinkään rannalle laittaa, mutta ainahan voisin tepastella ne päälläni majoituspaikassamme.

Matilda teki lentovaraukset nopeasti ja syventyi sen jälkeen majoituksiin. Nainen näytti niin keskittyneeltä siinä itsekseen hymyillessään, etten voinut muuta kuin hymyillä itsekin.
"Selvä", nyökkäsin nähtyäni pienen huoneiston kuvia ja pian Matilda olikin jo varannut sen meille.
Loma todellakin tulisi tarpeeseen. Hetkeksi pääsisi karkuun arkea ja vielä Matildan kanssa.

"Mitä? Minä luulin, että sinä tarjoat tämän matkan ja minä vastavuoroisesti Monacosta pizzat", vitsailin vetäessäni naisen kainaloon. Olisinhan minä voinut maksaa vaikka kaikki, mutta tiesin ettei Matilda olisi siihen suostunut.

Kohottelin vähemmän uskottavan tuohtuneesti kulmiani, kun Jesse veti mut kainaloonsa.
"Aa, niin se tais olla", ynähdin leikkien mukana samalla, kun laskin käteni mahdollisimman huolettomasti miehen käsivarrelle.

"Saadaan varmaan joku pizzaa parempi diili aikaiseksi", totesin kääntäessäni päätäni niin, että pystyin mutisemaan viimeiset sanat Jessen kaulalle. Miehestä huokuva lämpö oli lähes juovuttavaa ja mä olin aivan liian pitkällä ajatusteni kanssa perääntyäkseni aikeistani.

"Mulla on yksi ehdotus, voin demonstroida", mutisin hiljaa. Mun sormet liukuivat Jessen käsivarrella ennen kuin vääntäydyin hajareisin miehen syliin. Porasin ovelan katseeni vihreisiin silmiin, kun kiedoin kädet Jessen niskan taakse ja painoin huuleni sen huulille kuin sillä voisi aikuisten oikeasti kuitata koko matkan.

"Mhmm", mutisin Matildan huulien hipoessa kaulaani. Tietysti maksaisin oman osani matkasta ja ylimääräistäkin, mutta sillä hetkellä saattoi toviksi unohtua koko matka.

Matildan kavutessa syliini, mielessä kävi vitsi luontovisasta, mutta naisen huulet ehtivät estämään sen karkaamista ilmoille.
Uppouduin suudelmaan ja kädet etsivät tiensä Matildan yöpaidan alle paljaalle, lämpöä hohkavalle iholle.
"Kertamaksu vai saako maksaa osissa?" virnistin naisen huulia vasten ennen kuin kohensin hieman asentoani, jotta voisin painaa huuleni Matildan kaulalle.