Tapaus nimeltä Ritva Aro

Jessekin oli ehtinyt ennen Matildan tuloa piipahtamaan suihkussa, joten hänelläkin oli enää hampaiden pesu jäljellä ennen makuuhuoneeseen siirtymistä.

"Hyvää yötä!" Ritva huuteli olohuoneesta kömpiessään peiton alle.
"Öitä", Jesse huikkasi haukotellen ja luikahti sitten makkariinsa, jossa Matilda istui sängyn reunalla Pirskatin kanssa.
"Minä teen sitten aamupalaa teille! Puuroa vaikka", Ritva jatkoi huhuiluaan ja Jesse pudisteli päätään huvittuneen turhautuneena.

Hän istahti Matildan viereen ja silitteli hetken itsekin Pirskattia, joka nautti huomionosoituksista ennen kuin nosti kädellään Matildan leukaa, jotta tämä katsoisi häneen.
Mies suuteli naista kunnolla ja vetäytyi hymyillen kauemmaksi.
"Olinkin halunnut tehdä noin koko päivän", Jesse virkkoi ja käänsi sitten katseensa takaisin Pirskattiin.

Jessen saapuminen ei saanut Matildaa keskeyttämään kissan hellimistä, koska oli helpompaa kuin viereen istuneen miehen ajatusten arvailu. Vasta, kun Matilda tunsi miehen sormet leuallaan, naisen huomio kääntyi Jesseen ja suudelmaan, jonka aikana oli helppo olla hetki kuin he olisivat täysin kahdestaan ilman yhtäkään mielipidettä tai epäluuloa mistään.

Matilda tuhahti hiljaisen huvittuneena Jessen kommentille suudelman päätteeksi. Romantiikka oli tuntunut kaukaiselta silloin, kun Ritva oli ollut samassa huoneessa, vaikka nainen olikin puhunut häistä ja lapsista. Matilda vältti jälkimmäisen aihealueen keskustelujen tarkempaa muistelua, koska ei halunnut huolestuttaa Jesseä.

"Tämä on yllättävän rankkaa", Matilda puuskahti hiljaa ja nojasi päänsä Jessen olkapäähän. Pirskatti mourahti tuohtuneesti, ennen kuin nousi ylös ja hypähti lattialle, koska kissaa silittäneen naisen kädet olivat kadonneet pehmeältä turkilta.

Jesse laski kätensä Matildan hartioille.
"Kieltämättä", mies totesi jokseenkin huvittuneena. Ei äidin vierailut koskaan mitenkään helppoja olleet. Aina Ritva jotain hämmennystä sai aikaiseksi.

Miehen katse seurasi Pirskattia, joka löntysteli ulos makuuhuoneesta. Hetken hän istui siinä Matilda kainalossaan ennen kuin nousi ylös sulkeakseen oven.

"Toivottavasti äiti ei kovin pahasti järkyttänyt sinua", Jesse sanoi hiljaa riisuessaan päälyvaatteita pois yltään ja kömpi sitten takaisin sänkyyn.

"Ei", Matilda mumahti katse Jessen ihossa, joka oli paljastunut miehen vaatteiden alta. "Kovin pahasti."
Tummissa silmissä häilähti ilkikurinen katse, kun Jesse liikahti sänkyä kohti. Matilda halusi seurata miestä peiton alle, mutta nousi ylös sammuttamaan valot ja pukkaamaan oven kiinni.

Pimeässäkin Matilda löysi tiensä Jessen viereen. Naisen huulilta pakeni tyytyväinen huokaus, kun ja tunsi Jessen ihosta hehkuvan lämmön. Matilda painoi huulensa vieressään makaavan miehen olkapäähän, korjasi asentoaan ja painoi uuden suukon Jessen kaulalle.

"Miten mä pärjäsin?" Matilda mumahti lämpimälle iholle.

"Hyvä", Jesse hymähti ja yritti olla virnistämättä huomattuaan Matildan katseen.

Vaikka peiton alla olikin lämmin kahdestaan, kylmät väreet kuitenkin kulkivat Jessen vartalolla, kun tunsi Matildan huulien painautuvan iholleen.
"Hyvin", Jesse totesi ja käännähti sitten kyljelleen kasvot Matildan suuntaan, laskien kätensä jonnekin lantion seudulle. "Äiti varmasti piti sinusta."

Eikä se ollut valhe.
Vaikka Jesseä oli hermostuttanut naisten tapaaminen, oli se kuitenkin mennyt niin kuin mies oli sen kuvitellutkin menevän. Onneksi hän oli myös ehtinyt Matildaa varoittamaan mahdollisista höpöhöpöpuheista liittyen häihin ja lapsiin, joten ne eivät kovin yllätyksenä violettihiuksiselle tulleet.

Jesse hapuili pimeässä Matildan huulet omilleen ja rutisti naista hieman lähemmäksi itseään.

Jessen vastaus tuntui Matildasta hyvältä. Kaikista omista epäilyksistään huolimatta nainen ei ollut ainakaan vielä onnistunut pilaamaan kaikkea ja jos Jesse oli sitä mieltä, ettei Ritvan tyytyväinen olemus ollut feikattua, Matilda uskoi sen.

Jessen huulten painautuessa Matildan huulille naisen oli helppo unohtaa illan kulku. Mies vetäessä violettihiuksisen lähelleen Matildan sormet painautuivat lämmintä ihoa vasten. Suudelman syventyessä oli hetki, kun Matilda oli oikeasti unohtaa seinän takana majoittuvan Ritvan.

"Lopeta", Matilda pakottautui mumahtamaan Jessen huulille, kun asennon korjaaminen miehen lähellä ei ainakaan helpottanut tilannetta. "Mun maltti on heikentynyt."
Sen sanottuaan Matilda virnisti pienesti ja liu'utti sormensa Jessen vatsan poikki toivoen, ettei ollut yksin ongelmansa kanssa.

"Lopeta itse tai minulla ei ole kohta malttia ollenkaan", Jesse naurahti ja pysäytti omalla kädellään Matildan käden matkan vatsallaan.

Vaikka Ritva olikin oman osansa juonut viinistä ja oli niin nopea nukahtaja kuin sikeäuninenkin, heidän välissä oli vain ohut seinä.

"Nukkumaan", Jesse huokaisi syvään ja vielä itsehillintäänsä koetellakseen, suuteli Matildan kaulaa ja antoi kätensä seikkailla hetken naisen yöpaidan alla ennen kuin kierähti selälleen.