Kesän 2018 este- ja kenttävalmennukset

Isabella lupaa (edistyneiden) este- ja kenttäryhmäläisilleen kesä-heinäkuun aikana yksityis- tai parivalmennukset. Nuoret osallistuvat kouluvalmennuksiin, minkä lisäksi kenttäryhmäläisillä on mahdollisuus valita tilalle kouluvalmennus. Amanda järjestää kouluvalmennukset. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista.

Valmennukset varataan yksityisviestillä (foorumi tai discord) ja toteutustapa sovitaan kunkin ratsastajan kanssa henkilökohtaisesti. Mikäli haluaa valmentautua parin kanssa, tulee ratsastajien sopia asiasta ensin keskenään. Pääasiallisesti valmennukset toteutetaan varaamisjärjestyksessä. Tarkoituksena on kohdistaa valmennus henkilökohtaisiin haasteisiin, miettiä toteutuivatko alkuvuoden tavoitteet sekä mahdollisesti suunnitella taas tulevaa. Vuosi on jo puolessa välissä!

Mahdollisia toteutustapoja:
- Tiivis roolipeli pitkillä viesteillä (esim. toivo aihetta > Isabella kirjoittaa alustuksen > oma vastaus > Isabellan kommentit > oma vastaus > Isabellan yhteenveto)
- Tehtävänanto valmennukseen (joko toiveesi mukaan tai Isabella keksii aiheen täysin), oma vapaamuotoinen kuittaus
- Vuoropuhelua sisältävä tarinointi esimerkiksi docsiin, jossa molemmat voivat muokata samaa viestiä
- Ehdota omaa tapaasi! (chat-peli on kuitenkin tapojen ulkopuolella ja toteutetaan myöhemmin yhteisesti)

Kansioista: Ellenin ja Julian kansiot ovat vielä päivittämättä. Lisäksi täydennän vielä Minkan ja Nitan kansioiden Tie tähtiin -osuutta. Yritän hoitaa ne kuntoon pikimmiten, pahoittelut viiveestä! Mikäli joku muu huomaa omassaan puutteita, niin ota yhteyttä. <3

Olin laittanut ilmoituksen yksityisvalmennusten mahdollisuudesta kesällä, enkä yllättynyt lainkaan Jonnyn varatessa tuntinsa ensin.

Cupin esteosuus hypättäisiin derbyllä, joten valmennuskin olisi järkevää pitää siellä. Eela oli yhä kiimassa ja terävä hirnahtelu saatteli ratsukon kentälle. Hymyilin vähän, sillä tiesin Jonnyn joutuvan melkoiseen koetukseen. Eela ei erityisemmin nauttinut työnteosta, eikä varsinkaan ristiriitaisista tai kovista avuista tässä tilassa. Ei sitäkään vähää, mitä yleensä.

Jonny motkotti jotain kiivetessään selkään ja virkeiden alkukäyntien jälkeen pyysin nostamaan kevyen ravin. Eela kipitti menemään häntäänsä kiukkuisesti huiskien, Jonathanin yrittäessä pitää puolipidätteet lempeinä.
"Nosta sitten vaan jo heti laukka. Pidetään verkka reippaana jos mummu kerran haluaa", totesin.
Itse asiassa Eela oli usein helpompi saada keskittymään laukassa.

Jonny näytti jo hikiseltä ja Eela pomppi laukassaan kuin harjoitusesteitä hypäten.
"Otetaanpa pieni aikalisä. Tiedän, että se on just nyt aika kamala ratsastettava, mutta otetaan siitä kaikki hyöty irti. Tuu mun ympärille isolle pääty-ympyrälle, jatka vaan laukkaa. Päästä ohjat selkeästi liian pitkiksi äläkä stressaa oikeaa muotoa lainkaan. Nyt sitten hidastat sen raviin pelkällä istunnalla. Sitä vituttaa suuhun koskeminen nyt ihan selkeästi, tosin pidä jalatkin hiljaa.
Istu hyvä mies! Istu alas, älä yhtään pompi! Missä sun istuinluut oikein huitelee? Älä kallistu vaan pysy suorassa. Rentoudu ja laiskista vauhti! Ratsasta niin, kuin vauhti olisi jo hiljainen. Jää tarkoituksella jälkeen."

Jonnyn ilme oli tuskainen, mutta koska helpotusta ei muuten tullut, tämä keskittyi tosissaan. Muutaman kierroksen jälkeen Eela rentoutui.
"Hyvä! Nyt kun se on hidas, käytä ihmeessä ääntäkin."
Jonny rauhoitteli tammaa matalalla ja lempeällä äänellä, ja se pudotti vihdoin raville.
"Heti uusiksi! Istu taas ja rentoudu itse täysin makarooniksi! Älä anna sen leikkiä ravuria sekuntiakaan!"
Jonnyn hätäinen "soojaa" ja syvä huokaus auttoi. Eela hidasti hipsuttelu raviin, muttei vahingossakaan käyntiin.

Jonny vilkaisi muhun anovasti ja meinasi kerätä ohjat käteen.
"Ja höpsis! Käyntiin kanssa", napautin tuimasti. Eela osasi kyllä kuunnella pelkkää istuntaa, vaikka saattoikin olla vähän kärsimätön tässä tilassaan (ja suunnilleen aina).

Käyntisiirtymisessä meni eniten aikaa. Eela sipsutti ja hipsutti ikkipikkiriikkistä ravia ihan viimeiseen saakka. Annoin miehen huilata hetken vapaassa käynnissä, sitten käskin toistaa saman toiseen suuntaan. Se sujuikin jo paremmin, kun Jonny tiesi jo miten - kunhan vaan malttoi keskittyä.
"Käytä sitä sikspäkkiä! Mä olen nähnyt että sulle on tupsahtanut sellainen", naurahdin, kun Eela ravuutti miesparkaa kolmatta kierrosta. Pääosin toinen suunta onnistui kuitenkin paremmin.

"Huilaa hetki, sitten hypätään. Saat ottaa ohjat käteen, mutta muista ensisijaisesti istunta niin meidän herkkis ei hermostu turhista. Äläkä ainakaan jää nyppimään, pidätä kerralla jos se alkaa kaahata."

Pyysin Jonnyn hyppäämään pari verryttelyhyppyä ja tulemaan sitten sarjaa.
"Eela osaa hypätä ja katsoa ponnistuspaikat itse, joten sulla on nyt loistava tilaisuus harjoitella oikein superherkkiksen ratsastusta. Nuoren hevosen kanssa sun oma tasapaino pitäisi olla ihan priimaa, keskity siihen nyt. Anna Eelan hypätä ja häiritse sitä mahdollimman vähän."

Pistin kädet puuskaan ja katselin ratsukkoa mietteliäänä. Jonny oli ihan epäilemättä kehittynyt ja oppinut ratsastamaan herkkäsieluista vauhtitammaani. Ehkä se oli valmis omaan nuoreen. Nyökkäsin ja väläytin pienen hymyn, kun ratsukko hyppäsi sarjan vielä kerran vauhdilla, mutta tasapainoisesti.

Tiistai 19.6.2018 | @Anna S.

Anna oli valitellut keskittymisongelmia. Sjöholman harjoituskisojen jälkeen serkku oli ollut todella pettynyt, ja ihan syystä. Epi hyppäsi taitavasti, mutta ajatuksissaan harhaileva ratsastaja ei tukenut tammaa riittävästi ja ponnistuspaikat jäivät liian usein huonoiksi.

Pidin Annalle ja Epille yksityisvalmennuksen pelkästään heille varatulla kentällä. Koulupuolella ratsukolla oli sujunut viimeaikoina ihan hyvin, joten pyysin hyödyntämään sitä verryttelyssä. Paljon pikkutarkkoja siirtymisiä, liioitellun syviä ja huolellisia kulmaanratsastuksia sekä pysähdyksiä. Volteilla pitää oikeasti taipua, eikä tamma saa valua sisään eikä ulos. Verryttelyä jatketaan puomityöskentelyllä, vaikka Epin jalat nousevat aika hyvin itsestäänkin. Tarkoituksena onkin treenata ennemmin malttia, kuin aktivoida jalkoja.

Varsinaisena tehtävänä ratsukko saa hypätä ensin kahdeksikkoa, sitten nelikaarista kiemurauraa. Auburnin kenttä on toki melko pitkä, mutta täysiverisen laukalla niin monta kaarretta vaatii oikeasti jo keskittymistä. Harjoituskierros tehdään ristikoilla, sitten estekorkeuksia nostetaan.  Anna joutuu harjoituksessa keskittymään huolellisiin lähestymisiin, sekä pitämään Epin laukan hallittuna, jotta tehtävä on ylipäätään mahdollinen.

Keskiviikko 20.6.2018 | @Rasmus A.

Rasmus oli toivonut melko ympäripyöreästi ylipäätään jonkinlaista estevalmennusta hänelle ja Laralle. CUP:n ensimmäinen osakilpailu oli sujunut ratsukolta ihan kohtuullisesti, vaikka edelleen mies ratsasti lainaratsullaan siistimmän suorituksen (vaikkei itse asiassa parempaa sijaa). Larassa oli kuitenkin huikeasti potentiaalia, ja Laran kanssa puhdas rata olisi riittänyt jopa voittoon. Turhista pudotuksista pitää siis päästä eroon.

Rasmus saa verrytellä Laraa alkuun itsenäisesti, mutta apujen täytyy mennä läpi. Tamma ei saa kaahata valmennuksen läpi holtittomasti ja jalat pitää saada työskentelemään aktiivisesti. Ehdotan miehelle siirtymisiä jarrujen testaamiseen ja avotaivutusta siihen, että takaosa saataisiin hyvin alle. Lara osaa koota itseään tarvittaessa erittäin hienosti, joten pyysin Rasmusta esittelemään minulle laukka-avoa. Hyppääminen aloitetaan kohtuullisen matalalla kolmen esteen jumppasarjalla, jonka jokainen väli tulee ratsastaa tarkkaan. Kun jumppasarja sujuu molempiin suuntiin ja Lara on avuilla, hypätään kahdeksan esteen rataa, jonka esteet ovat 100-125 cm.

Radanratsastuksessa keskitytään ratsukon heikkouteen: huolellisuuteen. Lara tekee nopeita ratoja, mutta pudotuksia sattuu kilpailuissa liian usein. Rasmus saa panostaa huolellisiin teihin, jotka ratsastetaan alkuun liioitellun suurina. Muutaman kierroksen jälkeen kaarteita aletaan tiukentaa, mutta laadun tulee säilyä samana ja lähestymisten hyvinä. Laran kanssa esteiden välit saa kyllä ratsastettua nopeasti umpeen, joten huonoja lähestymisiä on turha ottaa hyvän ajan toivossa.