K18 | Thomas Raynott

Thomas R. 05.03.18 10:21

Read on your own risk.

Thomas R. 05.03.18 11:14

Murronmaa - Bar Startsruck 27.02.2018

Norkoilin tiskillä, sillä en jaksanu lähtee metsästämään täydestä baarista istumapaikkaa jonkun muka-niin-kovan-jätkän vierestä. Silmäilin tarjontaa ja huomasin yhden punapään huojuvan tanssilattialla. Nope, liian kännissä. Seuraavana osui silmään vaaleaverikkö. Vihreesilmänen kaunotar huomas mun katseen ja hymyili flirttailevasti takasin. Se sipsutti mun luo korkeissa koroissaan ja tuli ihan iholle.

Blondi mittaili mua katseellaan, se kävi varmasti läpi joka ikisen sauman mun pikkutakista ja tummista farkuista. Sitte se asetti kätensä mun rintakehälle ja näytti jotenki liian yllätyneeltä siihen, että mulla sattu olemaan lihaksia luiden ympärillä. Vihdoin pieni keijukainen avas suunsa.
“я тебя хочу.” You’ve got to be fucking kidding me. No ei ihme et nainen olikin näin nätti, jotain vikaahan siinä piti olla. Enlgantilaiset tytöt, OK! Suomalaiset tytöt, ok… Muunmaalaiset kielimuurin takia? No, if not necessary.
“извините” pahoittelin poistumistani ja katosin naisen näköpiiristä.

Katselin ympärilleni uudestaan baarin toisella puolella, jossa sentään pystyi kuulemaan omat ajatuksensa. Suoristin pikkutakkiani ja samalla silmäni löysivät vanhan tuttavuuden. Kävelin naisen viereen ja varovasti laskin käden tämän olalle, etten säikäyttäisi liikaa.
“Jonna, what’s up” hymyillen tervehin brunettea. Ei se saanu sanaakaan sanottua ku se hyppäs kii mun kaulaan. Se tuli vähän puskista. Ei me ihan näin hyviä kavereita oltu. Jonna kuitenki oli ollu Jonnyn kanssa mun peruskallio ala-asteella, ku mulla oli hankalaa. Olin edellee kiitolline Jonnalle.

“Heyyy, lhittle brother!” No ainakin Jonna oli maistissa. “Mitäphä mää thääl, tuuksää othaa shottii meihän kans ?” Why the hell not. Jonna ja joku toinen brunette lähtivät kohti baarimikkoa ja viinaa. Ite seurasin vanavedessä, edelleen baarin kävijöitä tutkien. Enne ku tajusinkaa, mun käteen tungettiin Fisu-shotti ja heti perään tequila lisukkeineen. Ei mun näin paljon pitäny ottaa. Olin kumminki vetäny pohjat kämpillä ja sen jälkeen jo pari vahvempaa baarissa. En mä vois olla humalassa ja viedä jotain likkaa kotiinsa ängeten itte messiin. Enhä mä kykenis lähtee sieltä hiljaa keskellä yötä. Sen jälkeen vielä yks shotti, Salmaria, jonka jälkeen mun muistikuvat on semi sekavia.

Oltiin lähössä. Mä ja joku brunette. Ei se Jonna ollu, se tais olla sen kaveri. Ihan näpsäkän näkönen kyl. Kaipa mä sitä voisin käydä vähä painaa. Ei Jonna varmaa suuttuis. Oliha seki hääränny mun broidin kans.. Lutka.. Ei, ei se lutka oo.. Lutkamainen vaa… Mä otin meille taksin ja brunette sano osotteensa. Perillä mä mietin miten ihmeen kaukana likka asu, ku taksi makso lähes tuplat mitä yleensä kehyskuntiin.

Kavuttiin sen asuntoon neljänteen kerrokseen, eikä talossa ollu hissiä. Kaikki liikunta vaan aktivoi alkoholia paremmin. Eteisessä oli liian monet kengät yhelle henkilölle. Sit se likka selitti jotain sen kämppiksestä. Enempää miettimättä mä painoin bruneten seinää vasten ja annoin pieniä pusuja sen kaulaan. Mä yritin olla hienovaranen, mut tää innokas pikkulikka oli jo repimässä mun housuja pois. Kay then!

Nostin tytön hajareisin mun syliin ja kannoin sen “oletettavasti” makkariin ja pudotin sängylle, näköjään ainaki jouset toimi. Siinä se humalaisilla silmillään yritti jotain kertoo ja mä arvailin. Sillo mä tunsin toiset kädet mun ympärillä. Vai että tällasta peliä. Tuntemattoman naisen kädet repi mun pikkutakin pois ja paidan sen alta. Hetken aikaa ilmassa tuntu tyytyväinen hiljasuus. I wonder why. Kumarruin repimään sängyllä olevan tytön hameen pois ja heitin sen lattialle. Käskin likkaa riisumaan itsensä, kuten myös tyttöä mun takana. Se oli ollu nopeempi ja tunsin lämpimän ihon ja kehon mun selkää vasten.

Tuntematon hoiti loppuun minkä kaverinsa oli alottanu ja riisu multa viimesetki vaatteet. Sängyllä ollu likka lähes nukkku tai oli sammunu ja kokeilin vähän tuuppia sitä, josko tyttö heräis. Nope. Se oli ulkona. Noh, aina täällä oli tää toinen kaveri, naureskelin mielessäni. Käännyin ympäri ja molemmat hiljeni ku seinään. Tyttö tunnisti mut ja mä tytön. Näin ei pitäny käydä. Siinä mä seisoin, keppi tanassa ja ei-enää-niin-tuntematon-likka alasti mun edessä.

“Ei tässä näin pitäny käydä” mumisin laskuhumalan seasta.
“Ei varmaankaan, joo...” vastasi Jonna.

Thomas R. 06.03.18 13:29

Kalla 6.3.2018

Luulin sun käytöksen perusteella, että sun tunteet on enää pelkkää vihaa mua kohtaan.
Jotenkin mä unohdin... että sä... no, välität. Tolla tavalla.
Kaikki se kylmyys hämäsi.

- I. S.

Olinko mä oikeesti ollu niin kylmä? Nii välinpitämätön? Mut eiks se ollu mun tarkotus? Mut oliko mun tarkotus satuttaa brunettee? Nimittäin siltä se vähän näytti ennen ku lähti onkimaan villasukkiaan. Sen jälkeen en oo naiseen törmänny. Oon oikeestaan pysyny kaukana Auburnista. Kaukana kartanosta ja sen maista. Jonathan on käyny mun luona, mutta mä en sen.

Ja nyt mä olin ajamassa kohti tallia. Tai no en mä sinne tallille ollu menossa. Mut miks olin ylipäätään suunnannu auton keulan tähän tiettyyn suuntaan. Ehkä mä kuitenki vaa ajaisin ohi ja päätyisin johonkin kyläpahaseen kauas Kallasta.

Pakkaslumi putoili taivaalta. Auton mittari näytti -13 astetta. Saatto se vähän huijata. Aamulla oli satanu lunta, nyt taivas oli kirkas. Horisontissa näky satunnaisia sadepilven näkösiä hattaroita. Olispa jo kesä. Sitä mulla oli ikävä. Voisin maata auringossa koko kesäloman ja piipahtaa vaikkapa Englannissa Jonnyn kanssa.

Seuraavana mun edessä oli suuri valkea talo. Isabellan koti. Jonathanin koti. Sen blondin (jonka nimee en muista) koti. Auburnin kartano. Nousin autosta ja lukitsin ovet. Jos joku siivooja tulis avaa oven, olisin tietenkin tulossa kattoo mun veljee. Jos taas Isabella, juoksisin varmaan karkuun. Jos se blondi, katoisin savuna ilmaan.

Seisoin suuren jalopuuoven edessä ja olin painanu ovikelloo kerran. Toisen. Ja melkein sen kolmannen, kun ovi aukes ja kynnyksen toisella puolella oli brunette. Ei, ei mun broidi. Se kauniimpi tässä talossa. Se jonka jalkojen väliin olin päässy. Ei, pyyhi toi mielestäs. Isabella.
“Ööh.. Moi Isabella...”

Thomas R. 10.03.18 16:37

Kalla 10.3.2018

Mun oveen koputettiin. Olin ehtiny olla kotona jo jonkin aikaa. Olin viettäny unohtumattoman yön Isabellan kanssa ja olin päättäny suostuu naisen ehtoihin. From now on, just sex. Mun pitäis oppii elää sen kans, et naisella olis muitaki. Katoin ovisilmästä ja huomasin broidin. Avasin oven ja tervehin Jonathania. Mies näytti olevan todella hukassa. Ja rupiset rystyset kerto ihan omaa tarinaa.
“Okay, who is she and what she or you did ?” kysyin suoraan. Mitä sitä kiertelemään.

Veli rojahti sohvalle ja hengitti raskaasti.
“Please don’t say it is tha purple-headed ‘I’m-killing-you-with-my-eyes -girly ?!” älähdin miehelle. Jonathan nyökytti. Ei saatana, mihi se oli taas lusikkansa tunkenu. “Hit me” huokasin ja otin paremman asennon sohvalla. “No, just wait a sec !” ryntäsin keittiön kaapeille ja otin kaapista XO-viskipullon. Jonathanille en tätä arvokasta kultaa antais. Ei se osais arvostaa + veli oli autolla.
“Go.”

Broidi kerto koko eilis illan, siitä lähtie ku se oli häirinny mua ja Isabellaa kortsujen suhteen. Kuinka ne oli ‘Matildan’ kanssa viettäny yön. Ja mihin seuraava aamu oli eskaloitunu. Siis ei vittu mun broidi oli taas onnistunu tunkee ittensä tollasee vaikeesee tilanteeseen. Miten se onnistu. Okei, myönnän. Ite olin kans todella hukassa Isabellan takia, mut nyt tiesin mitä tekisin. Kuuntelin miehen tarinan loppuun ja uppouduin ajatuksiini.

“I hate to say this, but I’m glad you didn’t fuck this up, but damn you’re in deep shit” katoin veljeeni, joka selkeesti kävi tahtojen taistoo. “I can only imagine, it feels weird, since you broke up with Ellie less than a week ago, but…” mitä mä muka voisin sanoo, mun ainoo parisuhde oli päättyny pahimmalla mahollisella tavalla. “Do what you really want to. If you want to be drunk as hell and take a girl home, do it. If you want to commit to that one person, channel all your energy into that.” Broidi katto mua todella hämillään.

“Since when you were expert in relationships ?” Se naurahti jo vähän rennommin. “Umm.. I guess I could go spent a night out and see what happens.. But if everythin goes South, I will blame you.” mies jatko. Naurahin veljelleni ja kumosin lasillisen kurkkuuni.
“I love you too, Jonathan.”

Thomas R. 12.06.18 20:22

Kalla 11.6.2018

Mun kotioveen koputettiin. Äh. Oliko pakko? Nousin sohvalta ylös ja jätin Täydelliset naiset pyörimään töllöön. Kurkkasin ovisilmästä vain nähdäkseni mustaa. Häh? Oliko Sarah löytäny mun kämpän? Tuskin. Mut kuka muu jaksais olla noin lapsellinen ja peittää ovisilmän toiselta puolelta? Yllätys paljastui avatessani oven. Mä oikeesti hetken ehin olla toiveikas, et brunette olis kynnyksen toisella puolella, mut jouduin tyytymään veljeni seuraan.
"What do you want ?" töksäytin.

"Well good day to you too" Jonathan näytti harvinaisen paskalta. Mitä helvettiä se nyt oli tehny?
"You okay ?" kysyin puolittain huolestuneena ja kiinnostuneena. Hitto, jos se oli kussu taas asiansa sen naisen kans. Ellie, Matilda, kumpi nyt olikaan. Tän takia mä olin hehkuttanu broidille useita naisia, ei tarvinnu muistaa nimiä! Simple as shit! Ja kävi tarpeeks kaukana baarissa, nii erittäin pienellä todennäkösyydellä enää törmäis samaan kaveriin uudestaan.

"Yeah... No... I don't know" enempää kyselemättä broidi lösähti sohvalle, otti syliinsä yhen koristetyynyn ja rutisti sitä, ku viimestä päivää. "We had this... Umm... How do I put this..." Jonathan jäi takeltelee selkeesti ajatustensa sanoiks pukemisen kans.
"You got her knocked up ?" voi helvetti jos niin oli käyny. Mä en todellakaan aikois setäillä vielä moneen vuoteen! Musta ei mitään Ollia sais! Ja miks mä sitä harmaahapsee ajattelin. You twat.

"Mä löin Matildaa, okay !?" Shiet. Ööm... Mitä tohon nyt vois sanoo. "I seriously didn't meant to, but Markus was there and things got messed up and he said stuff and got me fucked up and... Gosh !" Broidii selkeesti sattu. Istahin sen viereen ja rukoilin mun tyynyn puolesta. Se näytti hajoovan minä hetkenä hyvänsä.
"You guys talked about it ?" kysyin varovasti. Jonathan nyökkäs. Okei... No se on aina jotain!
"And...?" mun olis pakko saada vähän lisää infoo, jos Jonny halus musta minkäälaista apua.
"She trusts me. But I'm afraid I'm gonna do it again."
"No, you wont"
"How do you kn... Hold up. What's that ?" Okei, nyt se sniffaili mua ku koira. Mitä tääl tapahtu.

"Womens perfume ? Who is she ? Isabella, again ?" Jonathan katto mua vähä pettyneenä.
"First of all, nope, and second, it's none of your business !" sanoin ja hymähin tyytyväisenä. Mut miks? Mistä mä olin tyytyväine? I don't know... Jostain.
"Gosh... You have that look on your face. You like her !" No nyt se oli seonnu!
"No I don't, she's not that kind of girl. No, definetely no" en tienny vakuuttelinko enemmä veljee vai itteeni. Varmaan vähän molempia. Mut selkeesti huonosti.
"Okay... Sure, what ever you say. But let me put this out in the open-" veli suoristi selkäänsä ja päästi tyynyn otteestaan. "-if she was just a hook up, you would be bragging about it on and on and on. But you're not. So, who is she ?" Shit. Velipoika selkeesti tuns mut. Tää oli paha. Vooooooooooi paska.

"Please say you're growing up ? No more meaningless sex and countless girls. 'Cos let me tell you something..." Jonathan nous ylös ja lähti ovelle päin. "In Kytömäki, your old classmates, and some of mine, call you manwhore. So... I didn't want to tell you at first and I hope you do something about it..."

Manwhore. Jaa. Kiva. Kiitos tästä. Mut kaipa mä sen olin ansainnu. Mut tietääpähän, ettei niil "kavereil" oo pokkaa tulla sanoo sitä mulle päin naamaa. Pelkurit. Hetkine, entäs se Jonnyn ongelma. Mut mies oli jo ehtiny ovesta ulos. Eiks mun pitäny olla sen tukena? Ei niin, et saisin jonku moraalioppitunnin tai jotain? Helvetti...

Thomas R. 14.06.18 17:38

Orijoki 14.6.2018

Mulla oli vähän liikaaki lomapäiviä käyttämättä, joten sovin pomon kans pitäväni pitkän viikonlopun. Eli torstai olis uus perjantai. Ainakin seuraavat pari viikkoo. Niimpä me lähettiin jätkien kans baariin (niiden idea). Viimeks Jonathanin tupareissa oltii vedetty päät täyteen porukalla, joten Samin ja Kimin mielestä olis korkee aika laittaa taas "jengi" kasaan.

Myöhemmin illalla Kim oli löytäny itelleen enemmän seuraa alkoholista ku naisista, ja mies hoipertelikin aika epätoivosen näkösenä tanssilattialla. Mua ihan itketti kattoo miehen heilumista ja Samin kanssa saatiin nauraa enemmän ku tarpeeks.
"Mites toi ?" Sami oli huomannu kauniin vaaleaverikön tumman seinän vieressä juttelemassa kaverilleen.
"Nätti tyttö, ei sitä kieltämään", vastasin ja kohautin olkiani. Jätkät ei tienny Sarahista, enkä mä tiiä miksen vaan kertonu.
"No iske kiinni ! Jos sä et aio tehä mitää, mä meen", se sano mulle, mä viitoin naista kohen kuin antaakseni luvan ja Sami ei epäröiny hetkeekään.

Kim pääs takasin "tanssimasta" ja nojas baariin aika sekavan oloisena.
"Ootko sä ihan okei ?" kysyin mieheltä. Samin silmät ei meinannu pysyy paikallaan, ku se yritti kattoo mua. Sillä oli selkeesti isot promillet veressään. Pyysin tiskin takaa baarimikolta vesilasin ja työnsin sen Kimin eteen.
"Tässä on Katja ja Essi", Sami ilmesty blondin ja tämän ystävän kanssa meijän luo. "Ja tässä on Tomppa ja Kim", se jatko. Mulkasin Samia uuden lempinimeni takia.
"Thomas, actually", korjasin oman nimeni naisille.

Ennen ku mä ehin reagoida, Kim säntäs vessaan ja Sami lähti sen perään pahoitellen.
"I wouldn't want to be him right now" sanoin, mutten olettanut naisten kuulevan sitä musiikin läpi. Toinen niistä, blondi, katteli omaa hätäuloskäyntiään tilanteesta, mut Essi, punahiuksinen lyhyt nainen (varmaan joku 160 senttinen piikkikorkojen kanssa) katteli viehättyneen näkösenä mua. Don't get me wrong. Muija oli oikeesti pantavan näkönen ja kävi se mulla mielessäkin. Mut mä olin nyt sitoutunu ja oli tarpeeks vaikee käsittää sitä. Nii sit naaman etee tuodaa kaunis nainen. Fuck you guys.

"Sä et taida olla täältä, ku murtaen puhelet", se sano. Nyökkäsin. Katja sano jotain kaverinsa korvaan ja poistu paikalta naisten vessan suuntaan. Hienoa. Nyt me oltais kahestaan pienen punapään kanssa. "Mennää tanssii", se komens. Pudistin päätäni.
"Sä et näköjään paljoa puhu-", Essi jatko ja puri huultaan. "-mä tykkään siit, toiminnan miehiä siis."

Punapää astu askeleen lähemmäs ja oli kirjaimellisesti mun iholla. Onneks olin sitä paljon pidempi, ettei nainen mitenkään olis voinu yltää mun kasvojen korkeudelle. Sen sijaan se lätkäs kämmenensä mun haaroväliin. Hetken aikaa kaikki mun edelliset tavat tuli mieleen. Miten mä ehottasin muijalle sen kämppää lähtemistä. Hoitasin hommani ja lähtisin helvettiin. Baaritiskin ollessa mun selän takana, mä en voinu perääntyy.

"Okay, that's not cool", sanoin ja siirsin naisen käden pois omallani. Se katto mua muka pettyneenä ja varvisti mun kasvoja kohti. For the love of God. "Please, don't", sanoin ja otin naisen hartioista kiinni. Sillo Sami ilmaantu Essin selän takaa ja katto mua ku alienin nähneenä.
"Jos tota idioottia ei kiinnosta pitää seuraa kauniille olennolle, mä voin kyl korjata tilanteen", Sami totes ja kiers kätensä Essin lantiolle. Nainen näytti tyytyväiseltä saadessaan huomiota. H*ro...
"Muija ei tykkäis", sanoin koruttomasti. Samin ilme muuttu huvittuneesta kauhistuneeks.
"Älä saatana sano, et sä seurustelet ?! Mitä helvettiä jätkä, et sä oo sellanen. Snap out of it !" Sami tönäs mua olkapäähän ja mua alko suoraan sanoen vituttaa.
"Quit it ! You don't know her !", tiuskasin sille ja änkesin kaksikon välistä kohti ulko-ovea.
"Enkä mä tunne enää sua !" Sami huus mun perään, mutten kääntyny kattoo miestä. Ihan sama.

Thomas R. 26.08.18 22:27

Kalla 26.8.2018

Minä, Thomas Keith Raynott, olin tunnustanut naiselle rakkauttani. Espanjaksi. For real? Olin varmaan menettäny viimesetki järjen hippuni. Toisaalta, ei se haitannu mua.

Vuori sen sijaan haittas. Vaikka miehen kohtaamisesta oli kulunu jokunen aika, se silti kiers mun mielessä ku kaheksikko. Koko helvetin ajan. Mulla ei ollu mitään sanottavaa siihen, et Sarahilla on menneisyys, onhan mullakin, mut et oman opettajansa kanssa?

Mä en päässy yli enkä ympäri siitä, et aikuinen mies, naimisissa oleva kaiken lisäks, pysty tekemään niin. Halusin ettii sen tyypin käsiini, mätkästä siltä aivot pihalle ja samalla leikata sen tärkeimmän elimen irti, jonka jälkeen kertoo kaiken tämän vaimolle. Mut se ei kuulunu mulle. Vaikka kuinka yritin oikeuttaa itteeni siihen asemaan.

Ja se mitä Sarah puhu mun turvallisuudesta. Oikeestaan siitä, miten ne käyttäis Sarahin tunteita tätä itteään vastaan. Mut mä halusin olla naiselle se, jonka kanssa vois puhuu kaikesta. Ihan sama mikä aihe oli kyseessä. Olkoot sitten kissanpennut taikka huumeiden laillistaminen, mafioista tai jengeistä puhumattakaan!

Peittelikö Sarah multa jotain?

Vilkasin yöpöydällä olevaa kelloa. Vähän yli yks yöllä. Olin maannu sängyssä nyt kolme tuntia miettien kaikkee mitä viime aikoina oli tapahtunu. Tänkin illan varmaan olisin viettäny Sarahin kanssa, jollei naisella olis ollu työvuoroo. Ja mulla itellä olis viiden tunnin päästä herätys omaan työhön. Kiesus.

Bling

Vilkasin puhelintani, jonka näyttö oli heränny viestin saapuessa. Mun huulille nous automaattisesti hymy, ku huomasin lähettäjän. Sarah.
Avasin puhelimen lukituksen, avasin Whatsappin ja keskustelun.

Vaikka viestin sisältö oli vain ja ainoastaan positiivista, mä en voinu olla tuntematta pientä epäilystä yht' äkkiseen tunnustukseen. Oliks Sarah joutunu ongelmiin? Pahempaa, oliks nainen tekemässä jotain, joka vois rikkoo meidät?

Nyt mä en ainakaan nukkuis...

Thomas R. 27.12.18 20:56

East Grinstead (UK) 23.12.2018

"Gosh, it's so beautiful", Sarah henkäisi. Thomas katsoi haltioituneena omaa naistaan, kiertäen kätensä tämän lanteille. Sarahin katse kiersi London Roadin rakennuksia sekä kauppoja, kahviloita ja ihmisiä.
"Maybe you finally realize, why I sometimes miss this place." London Road oli täynnä ihmisiä, vaikkei ilma ollut mitä mahtavin. Vesikeli oli varmaankin tunnetuin asia koko saaresta, heti perässä Englannin kuningatar sekä Big Ben.
Lyhyeksi leikatut hiukset kutittelivat Thomaksen kasvoja tuulen liehutellessa kaksikon ympärillä. Meripihkan väriset silmät kääntyivät kohti miehen kasvoja.
"Yeah, I do." Naisen ääni oli pehmeä ja täynnä ymmärrystä.

Vaikka Thomas nautti omalla tavallaan Englannin kiireisestä hulinasta, oli hän kuukausien aikana löytänyt monta hiljaisempaa paikkaa, yksi niistä löytyi East Grinsteadista.
"I want to show you something", Thomas sanoi ja nykäisi Sarahia kohti sivukatua, joka erkani London Roadin kanssa risteävältä High Streetiltä.

Suuri valkoinen kivitalo oli rakennettu kuka ties miten monta vuotta sitten, mutta sen valkea väri oli säilynyt lähes virheettömänä. Ulkoseinällä maanläheisellä värillä maalatut rautakirjaimet tavuttivat nimen The Dorset Arms, pub & dining.
"This is where I come to chill", Thomas sanoi ja avasi oven Sarahille. Sisällä oli lämmin valaisu ja useammassa pöydässä istui joko pariskunta tai pienempi seurue. Kaksi alle kouluikäistä lasta ihmettelivät seinillä olevia tauluja.

"Two pints", mies tilasi tiskin takana olevalta hieman pyöreältä mieheltä. Baarimikko nyökkäsi ja laski hanasta kaksi tummaa olutta. "Keep the change", Thomas ojensi pari seteliä miehelle.
"Cheers", baarimikko vastasi ja väläytti ystävällisen hymyn.
"I hope you like this." Thomas ojensi toisen tuopin Sarahille, joka maistoi olutta ja katsoi sen jälkeen hyväksyen Thomasia.
"Very much."

Kaksikko etsi itselleen vapaan pöydän, riisuivat takit selkänojille ja istahtivat vierekkäisille penkeille. Ihmisvilinä oli yhtä sakea kuin kolmisen tuntia sitten, jolloin Thomas ja Sarah olivat saapuneet pääkadun alkuun. Sarah oli tietenkin halunnut koluta joka ikisen vaatekaupan lattiasta kattoon ja vaikka Thomas kuinka piti naisen seurasta, White Stuffin kohdalla oli tullut raja vastaan. Thomas oli ehdottanut, josko kaksikko menisi hetken aikaa omia menojaan ja tapaisi vajaan puolen tunnin jälkeen London Roadin ja High Streetin risteyksessä. Näin Thomas oli saanut hyvin aikaa käydä Style of Pallantin liikkeessä ja ostaa naiselle tämän joululahjan.

Pieni rasia miehen takintaskussa sai tämän hymyilemään ja Sarah huomasi miehen virnistelyn.
"What?" nainen katsoi tätä huvittuneena.
"Nothing", Thomas vastasi kääntäen katseensa naiseen. "I'm just really happy that you're here with me. And I get to show you this." Mies siirsi katseensa takaisin ikkunan läpi kulkevaan ihmis- sekä autovirtaan.
"Of course, churri", Sarah kurotti vieressään istuvaa miestä kohti, painaen suudelman tämän poskelle.

"I got you a little something", Thomas sanoi vihdoin ja kurotti takkinsa taskuun, ottaen sieltä pienen tummansinisen samettirasian. Mies huomasi katseen muuttuvan naisen silmissä. Hämmennystä? Iloa? Siitä mies ei saanut selvää. "It's nothing big, don't worry", mies naurahti ja avasi rasian paljastaen kaksi kirkasta timanttikorvakorua. "This is why I've been working such a long hours." Virne miehen huulilla leveni entisestään Sarahin painaessa huulensa kiinni Thomaksen huuliin.

Thomas R. 25.04.19 19:11

25.04.2019

Punkkaan jo toista yötä Jonathanin sohvalla. Vittu että hävettää. Mut mähän en sitä broidille näytä. Jonathan ite on ollu ihan omissa maailmoissaan koko illan. Käyttäytyny iha oudosti sen jälkee, ku palas Orijoelta hieman humalassa. Varmaan ottanu turpaan ja meikannu ruhjeet piiloon.

Mä tein itelleni lupauksen, ajaessani tänne eilen, etten mä vahtaa mun ja Sarahin keskustelua. En ollenkaan. Mut kappas, mikäs se taas tossa iPhonen näytöllä on auki. Perkeleen perkele. Totta helvetissä mä halusin laittaa naiselle viestii, kysyy onks se ok. Ei tietenkään oo! Ja ketä saadaan kiittää? Kaikkia, molempia, mua, Sarahia?

Olikoha virhe paljastaa Sarahille se sormus? En mä sitä olis siinä sen silmienkä alla voinu kaivaa mukaan. Tuskin se olis ees osannu ettii sitä. Miks... Mä... Lähin...? Koska Sarah oli suudellu jotain toista jätkää. Aivan. Sen takia.
Mun kämmi baarissa oli aidosti kämmi. Mä en pussannu sitä likkaa, se tunki naamansa mun lärviin kiinni. Mut Sarah ite sano suudelleensa sitä toista. Ei toisinpäin. Tahallaan. Ei vahingossa.

Ei kai se vaan ollu vaihtamassa mua siihen? Entä jos mä tein liian pitkii päivii sitä sormusta varten, et samalla ajoin Sarahin pois mun luota kirjaimellisesti toisen jätkän syliin? Ja kaiken lisäks viel hevosmies. Ainaki niillä olis puhuttavaa keskenään. God damn it! Äh... Mulla on ikävä Sarahia. Naisen tuoksua ja kosketusta. Mut sen sijaan se toinen lipevä kaveri pääs iholle. Ihan liian paljon...

Miksi?
No en minä vittu tiedä. Voitko olla, pää, hiljaa?!

Haluunko mä vielä nähä sen ihmisen?
Tyhmä kysymys.

Haluunko mä olla sen ihmisen kanssa enää.
Älä kysy noin vaiketa.

Rakastanko mä Sarahia?
...really?

Luotanko mä brunetteen?
Mä...

Entä jos Sarah haluuki sen toisen jätkän?
Shut it.

"Kaikki ok?" Jonathanin pöhöttyny naama ilmesty makuuhuoneen ovenraosta.
"Fuck off."
"Roger that." Blondi (joka ei muuten yhtään sovi sille) laitto oven kiinni ja kolisteli vielä aikansa, ennen ku hiljeni.

Voi saatanan saatana...
Sanos muuta.

Thomas R. 14.05.19 23:11

12.05.2019

"Saatana!"

Kuulin vaan vaimeen kaiun kylpyhuoneen laatoista. Se ei kuulostanu ees mun omalta ääneltä. Se oli kaukana siitä. Sen lisäks tää paikka ei tuntunu kodilta. Mä en halunnu olla tääl yksin, mut mulla ei ollu vaihtoehtoja. Jonathanin sohva oli väliaikanen ratkasu. Hyvä sellanen, mut ei kiitos. En halunnu olla näin paskana toisen silmien alla. Sitä en tulis ikinä näyttää kenellekään.

Varmaan joku puolisen tuntia sitten, kun avasin suihkun hanan, mun kehon kasteli kuuma vesi. Vähän ehkä liianki kuuma. Nyt se oli muuttumassa haaleemmaks. Vesivaraaja ei pysyny mun messissä. Mä kohotin katseeni suihkupäähän. Se oli niin helvetin korkeella, mun istuessa lattialla, polvet leukaan vedettynä ja käsivarret niien ympäri kiedottuna.

Mä halusin pysyy piilossa. Ees hetken. Mun omilta tunteilta, muistolta Sarahista, naisen äänestä, kosketuksesta, kaikesta. Kumminki mä saatoin kuulla kuin kärpäsenä katossa meidän viimesimmän keskustelun tässä kämpässä. Kuinka Sarah anto mulle vaihtoehdot ja mä valitsin.

Valitsinko väärin?

As far as I knew, mä saatoin just työntää mun tyttöystävän, jos mulla sellasta enää on, toisen miehen syliin. Sarah tuskin enää ees oli Kallassa. Se oli juossu sen toisen heppapojan kotitallille aika päiviä sitten. Löin vaikka pääni pantiks.

Mun kaunis nainen, ruskeine hiuksineen, jotka ei totellu käskyjä, toisen miehen sylissä. Kosketettavana ja ihailemana. Miten Sarahista tulis sulaa vahaa sen kaverin kosketuksen alla. Huulien alla. Kuinka Sarah ihastuis tähän toiseen. Rakastuis siihen ja unohtais mut kokonaan. Ihan ku 'meitä' ei olis koskaan ollu olemassa. Miten Sarah kattois sitä. Samalla tavalla ku mua joskus, ehkä vieläkin merkittävämmin.

Mun takaraivo kolahti kylmään kivilaattaan seinässä.

Tumps.
Tumps.

Kolistelin siinä aikani.

Eikä se oo paskapuhetta, et kukaan ei nää jos itket suihkussa tai sateessa.
Kyllä sen huutoitkun viimestään saatana kuulee.
Kysykää vaikka seinänaapurilta.

Thomas R. 21.05.19 17:21

20.05.2019

"Sä et mitenkään voi tietää, miltä musta tuntuu", älähdin puhelimen toisessa päässä olevalle veljelle.
"En voikaan, mut ei se tarkota, ettenkö mä vois puhuu siit sun kanssa. Jos siis ite haluut", Jonathan vastas.
"En halua. Okay?"
"Bullshit. Et sä muuten olis mulle soittanu", veljellä oli pointti. Perkele. Miks sen piti olla aina sillon tällön oikeessa.

Sarahin kans kaikki oli menny helvetin hyvin, siihen tiettyyn pisteeseen. Kai mun omat teot oli aiheuttanu pienen lumipallon, joka oli vaan alkanu pyöriä, pyöriä ja pyöriä. Mä halusin kääntää aikaa takasin, paljon, ja tehä asioita eri tavalla.

Jättää sen baarin ämmän kokonaan ulkopuolelle siitä pöydästä. Ettii Sarah ja viettää ilonen ilta ennen muuttoo uuteen yhteiseen kämppään. Mut mä en voinut. Enkä mä voinu myöskään vaikuttaa Sarahin tekoihin.

Mulla ei ollu aavistustakaan siitä, et olin ajamassa sitä toisen miehen syliin. Nähtävästi kirjaimellisesti. Tietenkin mä olisin voinu kertoo ees jotain pientä syytä ja valkosta valhetta pitkille päiville töissä. Minkä takia meijän yhteinen aika oli kortilla ja miks olin ehkä hieman stressissä.

Jumaliste, mun oli tarkotus kosia mun rakastamaa naista. Totta helvetissä mä stressasin Sarahin vastausta ja reaktioo. Mä näin, millasen kalapaliikin meijän muutto oli aiheuttaa. Ehkä seki tuli liian nopee.

"Huhuu? Ooks sä vielä siellä?"
"Aa... Joo, oon... Mitä?"
"Sitä vaan, että olisko aika ottaa pää pois perseestä, kohtaa todellisuus ja mahollisesti jatkaa eteenpäin? Ei se menneisyys miettimällä muutu."
"Paraskin puhuja", sanoin hiljempaa.
"I heard that..."
"No mitä helvettiä mun sitte muka pitäs tehä?"
"Sut tuntien? Noh, vanha Tomppa olis lähteny jo baariin. Ettiny edes laastarin. Vaikkei sulla mitään laastareita oo tainnu aikasemmin olla?"
"You don't know that..."
"Yeah, I do. Katan jälkeen ei ainakaan ollu, eikä sulla mitään suhteita oo sen jälkeen edes syntyny kenenkää kanssa. Joten yep, I know..."
"Isabellan kans oli suhde!"
"Really? Aika ykspuoleinen se sitten oli."
"Oli kuitenkin."
"Isabella ikävöi sua. Ainakin jollain tavalla."
"Nyt kusetat."
"Ite se mulle niin sano. Siitä sulle laastari. Tai nainen. What ever."

Pitäispä laittaa naiselle viestii. Tai soitella. Tai mennä käymään. Tai jotain.

Thomas R. 24.06.19 23:33

04.06.2019

Tuijotin junan ikkunasta ulos. Vihree maisema vilis lasin toisella puolella. Olin heti InterCityyn noustuani laittanu kuulokkeet päähän. En halunnu taustahälinän saavan mua toisiin aatoksiin. Mä olin päättäny lähtee Kallasta ja ainoo joka siitä ties oli Isabella.

Leaving...

Edes Jonathan ei tienny. Kyllä se huomais. Varmasti huolestuis. Gracelle kerroin lähteväni reissuun. Enkä olis tavotettavissa hetkeen. Ainakin mummi olis rauhallisin mielin. Ja varmasti kertois broidille.

Kaivoin mun putkikassista yhen monista mukaan pakatuista kirjoista. Laskin edessä olevan penkin selkänojassa kiinni olevan pöydäntapaisen mun jalkojen päälle ja kirjan sen päälle. Lars Kepler. Sillä sain mielen ees hetkeks tasaseks blurriks.

Olin nukahtanu, tai ainaki vajonnu jonkinlaiseen horrokseen. Havahuin Helsingin päärautatieasemalla. Keräsin kamani ja muita väistellen ulos junasta. Laiturilla oli paljon jengiä. Enemmän kuin Kallassa asukkaita. Muutaman minuutin ajan olin jäädä Stadiin jokski aikaa. Mut siellä olis voinu tulla liikaa tuttuja vastaan.

Niimpä otin uudemman junan Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Seki juna oli jokasta istumapaikkaa myöten täynnä. Eikä kello ollu paljoa yli kaks. Ruuhkajuna selkeesti.

Kentällä jäin tuijottamaan lähtevien lentojen listaa. Moni oli joko viimesiä matkustajia vailla tai portti oli jo kiinni. Mun pitäis kuitenki ostaa liput ja päästä turvatarkastuksen läpi, ennen kuin olisin läheskään koneessa asti. Tai matkalla kauas täältä.

Tiskin takana oli söpö virkailija. Ehkä just ja just kolmekymppinen. Se hymyili ystävällisesti. Eikä lainkaan liikaa. Ei varmana ollu naisen ykkösvalinta unelma-ammattilistassa. Se myi mulle asiantuntevasti ja helpon näköisesti lipun yhteen suuntaan, otti laukun ruumaan, mä kiitin ja poistuin seuraavan karkumatkalla olevan miehen edestä.

Neljä tuntia myöhemmin lentokoneen renkaat osu toisen valtion kiitotien pintaan. En kuitenkaan halunnu jäähä tähän maahan. Englanti oli liian tuttu. Kovin paljoa kauemmas en tästä kuitenkaan jatkanut. Tiskiltä ostin uuden lipun. Yhteen suuntaan tietenkin. Odotusaikaa jäi parisen tuntia. Ei haitannut. Laukku menis uudemman kerran ruumaan automaattisesti. Saisin sen määränpäässä ulos.

Lento kesti tunti kaksikymmentä minuuttia. Vähemmän kuin Kalla-Helsinki junalla. Ja olin vaihtanut valtiota. Toisen kerran. Vieläkään ei ollut ikävä.

Tuskin ihan heti tulisi.

Thomas R. 01.09.19 22:45

01.09.2019

Laatikoita oli saatu pakattua jonkin verran. Kuitenkin Thomaksen täytyisi tehdä vielä yksi reissu Suomeen hakemaan loput tavarat. He olivat Allisonin kanssa ajatelleet kahden päivän olevan tarpeeksi, mutta Thomaksen kohdalla pakkaaminen oli ollut todella hidasta.

Sarahin antama suudelma Krouvin takahuoneessa oli ollut enemmän kuin tarpeeksi muistuttamaan kaksikon jakamasta himosta ja kiintymyksestä. Thomas oli 90 prosenttisesti varma, ettei Sarah ollut tapattanut kaikkia tunteitaan tätä kohtaan. Muuten suudelmaa ei olisi ollut.
"Babe, you okay?" Allisonin ääni havahdutti Thomaksen ajatuksistaan.
"Mmhh? Yeah. I'm fine."
"She really got to you, didn't she."
"No, nothing like that", vastaus oli hätäinen ja Thomas pelkäsi jo paljastaneensa liikaa. Harmaat silmät katsoivat miestä huolestuneena.
"I know she meant a lot to you, but I need to know that you're commited to us now." Thomas jätti laatikon pakkaamisen kesken ja veti Allisonin syleilyynsä.
"I am."

Muutama tunti myöhemmin kaksikko makasi vierekkäin Thomaksen kaksion makuuhuoneessa paksun peiton alla.
"You know I need to come back to gather rest of my stuff?"
"I figured. There's no way we have time to pack all of those in less than 36 hours", Allison naurahti ja kääntyi Thomasta vasten. "But now, sleep. Tomorrow our forever can begin."

Sormien alla iho oli lämmin ja pehmeä. Silkkinen suorastaan. Thomas painoi huulensa naisen vatsalle jättäen siihen pienen kostean kohdan.
"I've missed this so much", miehen käheä ääni kaikui makuuhuoneessa. Thomas tunsi, kuinka hänen hiuksiinsa tartuttiin ja nykäistiin vaatien uutta kosketusta. Thomas teki työtä käskettyä ja pujotti toisen käsivartensa naisen selän alta painaen itsensä kiinni toisen iholle.
"Just tell me, what do you want me to do", mies kuiskasi huulet toisen iholla. Thomas nosti katseensa kohdatakseen meripihkanväriset silmät.
"Make me forget everything but this. Us", Sarah henkäisi puristaen tyynyä päänsä alla estääkseen huuliltaan karkaavan tyytyväisen henkäisyn.

"I love you Thomas", latina tunnusti käheällä äänellä ja kietoi britin hiukset paremmin sormiensa ympärille.
"I love you more", mies vastasi ja kampesi itsensä samalle tasolle Sarahin päällä. Mies lukitsi katseensa naisen silmiin ja silitti tämän poskea etusormellaan.
"Where you were when I needed you?"
Thomas pujotti oikean kätensä sormet Sarahin sormien lomaan ja nosti naisen käden huulilleen, antaen hellän pusun jokaisen rystysen päälle.

Hiljaisuus oli rauhoittava, pehmeä ja turvallinen. Kuten se oli aina ollut kaksikon ympärillä. Kuten sen pitikin olla. Thomas ei saanut naisesta tarpeekseen.
"Sometimes people need a little distance to see how much they love and need one another. Now I know I don't want to take another breath without you", Sarahin ääni oli edelleen hiljainen, meripihkan väriset silmät vakavat.
"Stay with me, Thomas. Forever?" Sarah henkäisi ja paljasti nyrkkinsä sisällä olleen, kauniin kihlasormuksen.
"You kept it", Thomas mutisi. Mies ei ollut nähnyt sormusta sen jälkeen kun oli jättänyt sen Sarahin löydettäväksi asuntoon.

Nainen oli säilyttänyt sen. Kaikki nämä viikot.
"Forever." Thomas otti sormuksen Sarahin kämmeneltä ja nousi tämän päältä istumaan pehmeälle patjalle.
Sarah seurasi perästä ja Thomas ojensi kätensä naiselle. Latina laski oman kätensä sen päälle ja Thomas pujotti sormuksen nimettömään.
"I never thought I'd have you as mine again. I was so lost. Unsure about everything. Stumbling in the dark."
"Shhhh… I'm here now, I'll never leave again", Sarah vastasi vieden sormensa Thomaksen leukaperälle. Hän kumartui lähemmäksi, painaen huulensa vaativina miehen huulia vasten.
"I'll love you till the day I die, churri", nainen kuiskasi toisen huulia vasten hengästyneenä, painautuen ihan kiinni Thomaksen kehoa vasten. Sängyn patja antoi periksi Sarahin polvien alla saaden tämän heilahtamaan vielä enemmän brittiä kohden.

Allison oli herännyt miehen hyörinään sängyssä. Thomas nukkui levottomammin kuin yleensä.
"I'll love you Sarah. Even after my days are done", Thomas mutisi unensa seasta. Musta varjo kohosi naisen ajatusten ja toiveiden päälle. Thomas haikaili edelleen sen latinan perään, jonka Allison oli juuri tavannut.

Blondi nousi istumaan sängyllä ja haroi hiuksiaan itkun partaalla. Vielä viikko sitten Thomas oli vannonut rakkauttaan hänelle ja Allison oli kosinut. Mies oli vastannut myöntävästi, mutta olisihan se pitänyt arvata, ettei Thomas sitä oikeasti halunnut. Päätös oli ollut hätäinen. Pelonsekaisessa tunnemyrskyssä tehty. Pelosta.

"Hey… What is it?" Thomaksen ääni täytti hiljaisen makuuhuoneen. Allison pyyhkäisi karanneen kyyneleen poskeltaan.
"Oh it's nothing. I'm just… Happy, I guess", nainen vastasi ja kohtasi Thomaksen huolestuneen katseen.
"Tomorrow it's just you and I, right. No one else?" Harmaat silmät tuikkivat pimeässä huoneessa.
Hetken hiljaisuuden jälkeen Thomas nyökkäsi.
"You and I." Miehen ääni ei ollut tarpeeksi vakuuttava, mutta sanat riittivät Allisonille.

Mitä pikemmin he pääsisivät kauas Sarahista, sitä parempi. Ainakin Allisonin mielestä.

Kirjoitettu yhdessä Sarahin kanssa

Thomas R. 29.09.19 22:09

30.09.2019

"Person you are trying to reach is not available"

"Fuck!"
"Language!" Grace älähti mulle kirottuani puhelimen haluttomuutta yhteistyönsuhteen.
"Sorry, Nana...", vastasin nolona ja heitin puhelimen sohvalle viereeni.

Allison oli kertonu kaiken, mitä sillon tapahtu sen ja Sarahin välillä. Kuinka mä olin ymmärtäny tilanteen ihan päin helvettiä. Ja kuinka Allison oli kertonu Sarahille jostain lapsesta, jota ei ollu. Se tilanne oli eskaloitunu erittäin pahaks ja päätyny siihen, et olin poistunu Allisonin ja mun asunnosta ison mustan laukun kanssa, jonka sisällä oli mun koko omaisuus. Nyt punkkasin Gracen luona.

Olin yrittäny saada Sarahia kiinni monta kertaa viimesten viikkojen aikana, mut aina sama vastaus. Numeroon ei saatu yhteyttä. Miksi? Oliks Sarah vaihtanu numeroonsa? Oliks se estäny mut? Oliks naiselle tapahtunu jotaki?

Mua edelleen kalvas se, miten olin käyttäytyny Kallassa Sarahin luona. Kuinka olin puhunu mun veljelle naisen ruokapöydän ympärillä ja lähteny sanomatta anteeks tai mitään muutakaan. Kuinka ne kaikki solmut oli jääny sinne. Tai ainakin niin mä luulin.

Samat solmut oli seurannu mua Britteihin. En saanu ees Jonathania kiinni. Grace oli kuulemma vasta vähän aikaa sitten puhunu broidin kanssa, mut enhän mä voinu kysyy mummilta apuu. En mä voinu mitenkä sanoo sille loukanneeni Jonathania. Tai sen miestä. Tai jotain.

Sähköposti.

Sen mä varmasti löytäsin jostain!

Soitin Krouviin ja Luojalle kiitos Kasper vastas.
"Olisko sulla antaa Sarahin sähköpostia?"
"Mihin sä sitä tarviit?" Kasper kysy selkeesti epäillen mun aikeita.
"Pitäs pari asiakirjaa lähettää liittyen meijän edelliseen kämppään siel Kallas."
"No problemo, lähetän sulle viestillä."
"Kiitos. For real", suljin puhelimen pieni toivonkipinä sisimmässäni. Nyt saisin Sarahin ees jotenkin kiinni.

Thomas R. 30.09.19 21:23

~ Ensimmäinen viesti ~

VS: One Little Piece of Shit Looking For Forgiveness Lähettäjä: Sarah R. - 30.9.2019 klo 18:17
Don't care. Please stop trying to contact me.

VS: One Little Piece of Shit Looking For Forgiveness Lähettäjä: Thomas Raynott - 30.9.2019 klo 18:27
Please Sarah. I'm sorry about it all. About what Allison said to you. About what I said to you and Jonathan. I wish I could take it all back. But I can't and my quilt is killing me. I was so wrong about Allison and… I don't fucking know… I miss talking to you.

VS: One Little Piece of Shit Looking For Forgiveness Lähettäjä: Sarah R. - 30.9.2019 klo 18:34
You've made your bed, now you must lie in it. I know it hurts, just imagine how it hurt us. I really don't care anymore, Thomas. Just… leave me alone. Text your brother if you're lonely.

VS: One Little Piece of Shit Looking For Forgiveness Lähettäjä: Thomas Raynott - 30.9.2019 klo 18:39
I know you Sarah. I know you care. Maybe not about me. But about how you want to see me. How you've always wanted to. And believe me, I want to be the man you loved once. The one you looked up to. I fucked it all up and I tried to call Jonathan, but he didn't answer… You did.

VS: One Little Piece of Shit Looking For Forgiveness Lähettäjä: Sarah R. - 30.9.2019 klo 19:49
You'll never be that man to me. Not anymore. Jonathan was so hurt by your words, and quite frankly, I don't blame him. You were an ass, now and then. Really, I've had a long day, I can't deal with your 'I miss you's right now.

VS: One Little Piece of Shit Looking For Forgiveness
Lähettäjä: Thomas Raynott - 30.9.2019 klo 20:07

I thought I knew who Allison was. I didn't. You did. And Jonathan did. I should've listen to you. And the only reason I ever hooked up with her was you. I needed to get over you. Over us. It helped for a little time. Only for a second. That night when I saw you at Krouvi, it all came back to me. The new years eve, summer, your touch, kisses. Everything. I wasn't over anything. I was just trying to cope with the fact, that 'us' wasn't real anymore. And I really want it to be real again. Even if it takes years. A lifetime. I loved you the moment I saw you. I loved you when we watched the fireworks that night. I loved you when I saw you at Krouvi earlier this fall. I love you still.

VS: One Little Piece of Shit Looking For Forgiveness
Lähettäjä: Sarah R. - 30.9.2019 klo 20:28

I don't believe that, Thomas. If you would've loved me, you wouldn't had hurt me like that. You wouldn't hurt me right now, trying to grasp into something that can't be anymore. You moved on, I moved on, what was one day, isn't that anymore. If you need your family, come home, but you and I - that is over. Us is over. You showed me your side and however stupid you might feel about it now, you still did it. Your mending spirit will be at better use with Jonathan, not me.

VS: One Little Piece of Shit Looking For Forgiveness
Lähettäjä: Thomas Raynott - 30.9.2019 klo 20:38

Sarah. Don't do this. Please. All I ask, that you'll give me one more chance to prove myself to you. Even if it means I'll be friendzoned for the rest of the days. I just need you to know how truly sorry I am and how I don't want to lose you from my life completely. I know you're a good person Sarah. You only want what's best for the people in your life. And I want to give you everything you've always wanted. Gosh… I'll carry the flowerbasked at your wedding when you stand at the end of the isle with some other guy… Even if it kills me.

VS: One Little Piece of Shit Looking For Forgiveness Lähettäjä: Sarah R. - 30.9.2019 klo 20:54
Wow, Thomas. A tad dramatic, don't you think? Not all of us are going to wed the first person they meet at the bar… And you do know befriending your ex never works? It just makes people jealous and insecure about themselves. Trust me, you're better off. We've had our share of drama to last a lifetime, yes? Besides, you can't make anyone love you by begging, you know that, Thomas.

VS: One Little Piece of Shit Looking For Forgiveness Lähettäjä: Thomas Raynott - 30.9.2019 klo 21:16
I know I need to earn your love. And for that I need a chance. An opportunity only you can grant me. I'd take your anger over silence any day. . But if you really want me gone, say it. After that I won't bother you again. Ever.

VS: One Little Piece of Shit Looking For Forgiveness Lähettäjä: Sarah R. - 30.9.2019 klo 21:37
For fucks sake. I'm not going to tell you where or how you're going to live your life. I have to go to bed now, just… I don't know, do whatever you want. I don't care anymore.

VS: One Little Piece of Shit Looking For Forgiveness Lähettäjä: Thomas Raynott - 30.9.2019 klo 21:57
I won't stop fighting. Never. 'Cos I do care. A lot.

Thomas R. 20.10.19 21:10

19.10.2019

Thomas oli joutunut pakkaamaan tavaransa Sepin luota ja palaamaan Sarahin asunnolle. Sepi, lähempänä 30 ikävuotta olevan työkaverin vaimo oli saanut muutaman päivän jälkeen tarpeekseen asunnolla lojuvasta Thomaksesta. Lähes kirjaimellisesti lentävän lähdön saanut britti oli soittanut uudestaan veljelleen ja melkein anellut tätä ympäripuhumaan Sarahin - onnistunein tuloksin.

Netflixin suositukset olivat pysyneet samana viimeiset seitsemän viikkoa ja Thomas selasi elokuvia ja sarjoja uudestaan ja uudestaan, löytämättä mitään tarpeeksi mielenkiintoista. Nuori oli lähes taipumassa tuttuun ja turvalliseen Kaunis Mieli -elokuvaan, kun kuuli ulko-oven naksahduksen.

Sarah, yhtä upeana kuin aina ennenkin, oli saapunut kotiinsa omilta menoiltaan ja Thomaksen mielessä kävi tumma kysymys siitä, kenen luota nainen oli palannut oman katon alle? Thomas pysyi silti hiljaa ja käänsi katseensa takaisin ruutuun edessään.
“Leffailta?” britti kysyi kuullessaan Sarahin askeleet takanaan.

Sarah ei ollut vieläkään tottunut siihen, että hänen kodistaan oli hetkellisesti tullut myös Raynottin veljesten koti. Toinen niistä oli saapunut kutsuttuna ja toinen, se, joka nyt oli ainut kahdesta asunnossa, oli tullut anellen kaupan päälle. Sarah toivoi, että tilanne oli väliaikainen, sillä eksän kanssa saman katon alla asuminen ei ollut hyvä idea. Ei kenenkään kannalta.
Asunnolta oli suhteellisen helppo olla poissa, kun pidensi tallipäiviä, salitreenejä ja alkoi käydä jälleen abuelalla vähän useammin. Kaikki valttikortit Ellien kanssa alkoi kuitenkin olla jo käytetty, sillä nainen ei ollut saanut vieläkään kerrotuksi parhaalle ystävälleen Thomaksen tilanteesta. Ei hän ollut kertonut kenellekään.

Thomaksen ehdotus tuntui omituiselta, vaikka toisen seurassa oleminen oli hieman jo helpottunut, ei sellaisten arkisten, kahdenkeskisen ajan viettäminen ollut edelleenkään luonnollista. Mutta Sarah myös tiesi, että ehdotuksesta kieltäytyminen oltaisiin voitu lukea siten, ettei hän olisi päässyt vielä yli erosta, josta oli jo melkein puoli vuotta.
"Vaikka", Sarah vastasi ja mietti olisiko voinut sittenkin käydä vielä muutamalla oluella Krouvissa. Sieltä hän oli nytkin tullut, aikomuksenaan mennä suoraan nukkumaan sopivan viskihuurun myötä.

Mustat farkut eivät antaneet juurikaan periksi naisen istuessa sohvan nurkkaan ja kietoessaan viltin ympärilleen.
"Saat päättää mitä katotaan", Sarah kertoi siirtämättä katsettaan ruudusta Thomakseen.
“Ootko varma, et haluut antaa mulle päätäntävallan? Olin just laittamassa Russelin pyörii neljännen kerran tän kuukauden aikana”, Thomas naurahti hieman kiusallisesti ja vilkaisi Sarahin suuntaan.
"Olen olen", nainen vastasi poissaolevan kuuloisena.

Se, että Sarah oli asettautunut sohvan kauimmaiseen nurkkaan Thomaksesta, ei yllättänyt. Vaikka britti olikin salaa toivonut naisen tulevan edes kosketusetäisyydelle. Vaikka latina oli niin pitkällä kuin saattoi, Thomas haistoi viskin ja haju antoi heti ilmi, missä toinen oli ollut.
“Oliks Krouvissa paljonki väkee?” Thomas selasi elokuvia uudemman kerran ja jäi muutaman sekunnin ajaksi miettimään, valitsisiko romanttisen komedian, mutta selasi kuitenkin nopeasti sen ohi pysähtyen toimintaelokuvaan. Polarissa oli Thomaksen yksi kaikkien aikojen lempinäyttelijöistä; Mads Mikkelsen. Mies katsoi Sarahia kulmat koholla. Jos britti yhtään naista tunsi, Sarah valitsisi aina toiminnan romantiikan yli.
"Sopivasti", Sarah vastasi antamatta aivojensa lähteä ylianalysoimaan kysymyksen taustoja.

Katse kävi Thomaksen kasvoissa ja nainen vaihtoi asentoaan hieman. Vasta sitten hän ymmärsi, että toinen haki mahdollisesti hyväksyntää elokuva-valinnalleen.
"Katsotaan vaan", Sarah myöntyi, antaen pienen hymyn käydä kasvoillaan ennen, kun käänsi katseensa takaisin ruudulle. Ahdistava tunne ei kuitenkaan helpottunut ja latina sysäsi viltin pois päältään. Vauhdikas nousu sohvalta jätti pään hieman kevyeksi ja Sarah joutui ottamaan hieman sohvan käsinojasta tukea mennessään.

Lasi kilahti pulloa vasten äänekkäästi naisen palatessa takaisin sohvalle viski kainalossaan.
"Valmis", tämä ilmoitti päästyään takaisin paikalleen ja kaatoi lasin pohjalle pari senttiä kullanruskeaa nestettä. Thomas painoi leffan päälle ja nousi vielä sammuttamaan suurimmat valot huoneistosta.
Jääkaapista löytyi muutama Jonathanin olut ja Thomas virnuillen otti niistä yhden.
“Tuskin se ees huomaa”, nuori naurahti ja lösähti takaisin sohvalle. Hieman eri kohtaan kuin mistä lähti. “Tiiätkö ees missä se yks huitelee?”
"Epäilemättä jossain Patrickin kanssa", Sarah vastasi yrittäen olla huomaamatta miten miehen paikka oli kummasti lähentynyt häntä.

Koko elokuvan ajan Thomas vähän väliä vilkuili Sarahia kohden ja yritti parhaimpansa mukaan ajatuksensa kurissa. Ensimmäisen oluen jälkeen, Thomas oli hakenut toisen ja sen siivittämänä ajatukset ottivat tuulta kunnolla alleen. Osa niistä paistoi auringon lailla miehen kasvoilta. Sarah oli itse sen verran humalassa kuitenkin, ettei osannut enää lukea Thomaksen kasvoja samaan tapaan, kuin ennen. Aiemmin naisen ei olisi tarvinnut miettiä kahdesti mitä olisi tehnyt sen katseen nähtyään.

"Ei tässä elokuvassa ole mitään järkeä", Sarah mumahti ja katsahti Thomasta kasvot hieman tyytymättömänä kurtussa. Puhe sammalsi aavistuksen, mutta katse oli edelleen hämmästyttävän tarkka kulutettuun alkoholimäärään nähden.
“Äläs nyt, kyl tätä kattoo ennemmin ku jotain romanttista hömppää”, mies naurahti ja laski tyhjän tölkin pöydälle eteensä. “Voidaan me jotain muutaki tehä, jos ei leffa kiinnosta”, mies jatkoi ja katsahti Sarahiin.

Thomas halusi koskettaa Sarahia. Olla naisen lähellä ja löytää tavan, jolla päästä takaisin siihen hyvään tunteeseen sekä paikkaan elämässään, ennen kuin kaikki lähti käsistä ja kaksikko laittoi lusikat jakoon.
Britti halusi sanoa kaiken, mitä ajatteli, mutta tiesi paremmin. Mikään, mitä Thomas sanoisi, ei voisi muuttaa tilannetta. Muuttaa Sarahin kuvaa Thomaksesta. Brunette oli tehnyt lähes anteeksiantamattomia asioita, mutta tilanne ei voinut olla täysin mahdoton, olihan Thomaksen tämän hetkinen yösija Sarahin sohvalla.
Jonkin muun tekeminen sai turtuneetkin aivot sen verran liikkeelle, että Sarah ymmärsi siirtää katseensa takaisin ruudun pariin.

"Katsotaan tää nyt loppuun, ehkä se paranee tästä?" nainen pohti ääneen tarttumatta sen enempää ehdotettuun muuhun tekemiseen.
"Eikä ehkä yksi paska leffa koko päivää pilaa", Sarah lisäsi antaen suupielensä taipua pieneen virneeseen vilkaistessaan Thomasta kohden.
Thomaksen sydän otti yhden ylimääräisen lyönnin nähdessään Sarahin katseen sekä virneen. Britti ei ollut varautunut siihen tilanteeseen ja ajatuksen juoksu oli entistä nopeampaa ja sekavampaa.

Toisaalta Thomas olisi halunnut laittaa tilanteen pauselle ja jatkaa saatuaan tilanteen takaisin haltuunsa. Valitettavasti elämää ei voinut laittaa tauolle.
Thomas kuitenkin vastasi virneeseen ja käänsi katseensa takaisin televisiota kohden.

Kirjoitettu yhdessä Sarahin kanssa - Toinen osa

Sponsored content

K18 | Thomas Raynott

K18 | Thomas Raynott

Vs: K18 | Thomas Raynott

Vs: K18 | Thomas Raynott

Vs: K18 | Thomas Raynott

Vs: K18 | Thomas Raynott

Vs: K18 | Thomas Raynott

Vs: K18 | Thomas Raynott

Vs: K18 | Thomas Raynott

Vs: K18 | Thomas Raynott

Vs: K18 | Thomas Raynott

Vs: K18 | Thomas Raynott

Vs: K18 | Thomas Raynott

Vs: K18 | Thomas Raynott

Vs: K18 | Thomas Raynott

Vs: K18 | Thomas Raynott

Vs: K18 | Thomas Raynott

Vs: K18 | Thomas Raynott