PääsivuMites tässä nyt näin kävi?
Sivu 1 / 1
Mites tässä nyt näin kävi?
Mikke A. 07.11.17 15:12
// @Isabella S. mukaan, ei avoin #murronmaa //
"Kiitoksia kivasta shoppailuhetkestä", totesin Isabellalle poistuessamme varusteliikkeestä ja tunkiessamme uusia tavaroita autojemme sisuksiin turvaan. "Mun on vaan nyt aivan pakko rientää kun minulla on tärkeä tapaaminen viereisessä kaupungissa."
Hyvästeltyäni Isben suuntasin Panameran keulan kohti Murronmaata. En ollut kehdannut mainita "tärkeästä tapaamisestani" enempää, sillä tiedossa oli treffit hienossa pienessä ravintolassa. En halunnut, että Silja olisi saanut tietää näistä mitään ja en voinut tietää jos naiset olisivat sattumoisin tavanneet tänä iltana ja asia olisi tullut puheeksi. Kukaan ei oikein tainnut tietää erostamme enkä halunnut viljellä sitä sanaa kovinkaan monelle. Harvoin Mikael Aarnisuota löytyi Tinderistä ja noh, tietyllä tavalla sitä ei löytynyt nytkään.
Vartin ajamisen päästä parkkeerasin autoni vähän sivummalle ravintolasta ja pian astuinkin jo sisälle hämärään ravintolaan. Valaistus oli kivan tunnelmaista ja turhia valoja ei tosiaankaan ollut. Ravintola oli hienostunut, muttei niin hieno, että pöytävarausta olisi tarvinnut. Siispä siirryin istumaan erääseen kulmapöytään ja asetin takkini roikkumaan selkänojalle. Olimme sopineet tapaavamme Inkan kanssa vain kulmapöydässä ja olin aikataulusta kerrankin vähän ajoissa.
"Kiitoksia kivasta shoppailuhetkestä", totesin Isabellalle poistuessamme varusteliikkeestä ja tunkiessamme uusia tavaroita autojemme sisuksiin turvaan. "Mun on vaan nyt aivan pakko rientää kun minulla on tärkeä tapaaminen viereisessä kaupungissa."
Hyvästeltyäni Isben suuntasin Panameran keulan kohti Murronmaata. En ollut kehdannut mainita "tärkeästä tapaamisestani" enempää, sillä tiedossa oli treffit hienossa pienessä ravintolassa. En halunnut, että Silja olisi saanut tietää näistä mitään ja en voinut tietää jos naiset olisivat sattumoisin tavanneet tänä iltana ja asia olisi tullut puheeksi. Kukaan ei oikein tainnut tietää erostamme enkä halunnut viljellä sitä sanaa kovinkaan monelle. Harvoin Mikael Aarnisuota löytyi Tinderistä ja noh, tietyllä tavalla sitä ei löytynyt nytkään.
Vartin ajamisen päästä parkkeerasin autoni vähän sivummalle ravintolasta ja pian astuinkin jo sisälle hämärään ravintolaan. Valaistus oli kivan tunnelmaista ja turhia valoja ei tosiaankaan ollut. Ravintola oli hienostunut, muttei niin hieno, että pöytävarausta olisi tarvinnut. Siispä siirryin istumaan erääseen kulmapöytään ja asetin takkini roikkumaan selkänojalle. Olimme sopineet tapaavamme Inkan kanssa vain kulmapöydässä ja olin aikataulusta kerrankin vähän ajoissa.
Mikke A.- Entinen tallilainen
- Ikä : 31
Viestien lukumäärä : 134 -
Vs: Mites tässä nyt näin kävi?
Isabella S. 07.11.17 16:25
Olin vihdoin päässyt Mikestä eroon ja iloitsin, kun miehelläkin sattui olemaan muuta menoa. Meillä oli kyllä oikein mukavaa varusteostoksilla, mutta ajatukseni olivat jo iltapäivän Tinder-treffeissä. Uuden miehen tapaaminen oli aina kutkuttavaa ja minua harmitti, että laittautumiseen oli nyt vain vähän aikaa. En ollut kehdannut lähteä varusteostoksille liian tälläytyneenä, joten autossa odotti meikkipussi ja vaihtovaatteet.
Ajoin suorinta tietä lähimmälle, suhteellisen isolle huoltoasemalle. Nyrpistin nenääni ABC:n rumankeltaiselle ympäristölle, mutta wc vaikutti päällisin puolin siistiltä. Änkeydyin koppiin, levitin muovipussin jalkojeni alle ja vaihdoin ylleni viinipunaisen, melko seksikkään trikoomekon, joka oli kaula-aukosta kohtuullisen syvään uurrettu. Mekko oli kuitenkin väriltään ja kankaaltaan arkinen, eikä helma ollut liian lyhyt. Vaihdoin vielä jalkaani korolliset nilkkurit ja vapautin aamulla kihartamani latvat poninhännältä. Takki vielä päälle ja tavarat matkaan - meikkaisin mieluummin omassa autossani. Ehostin itseäni vain hieman, sillä aikaa oli vähän.
Noin 20 minuuttia myöhemmin olin valmis, laitoin vain navigaattorin ohjaamaan minut pienehköön a la carte -ravintolaan Murronmaassa. Pysäköin ravintolan läheisyyteen ja katsoin ulkopuolta tyytyväisenä. Paikka näytti tyylikkäältä, muttei myöskään liian hienostelevalta. Ainakin miehellä oli makua, totesin itsekseni hymyillen. Jännitys kutkutteli jo, mutta yritin olla innostumatta liikaa. Kävelin muina miehinä ravintolan ohi - hyvin hitaasti ja haaveillen, jotta pystyisin kurkistamaan sivusilmällä sisälle. Sopimassamme nurkkapöydässä istui jo joku, ja mies näytti komealta ainakin hämärässä. Panin iloisena merkille, että muita varsinaisia nurkkapöytiä ei ollut.
Ylitin kadun ja palasin toista puolta ravintolalle. Astuin sisään hermostuneena, mutta samalla innostuneena. Ilmeeni kuitenkin valahti täysin, kun katsoin suoraan nurkkaan. Pöydässä istui Mikke, aivan varmasti! Kasvoilleni levisi vahva punastus ja sen kummempia ajattelematta suuntasinkin baaritiskille.
"Lasi valkoviintä kiitos", sanoin pikaisesti baarimikolle ja yritin kasata itseni hymyyn. Tässä oli pakko olla joku väärinkäsitys, eikö niin? Mikke oli sattumalta mennyt juuri siihen pöytään, jossa minun piti tavata Matias - meillähän ei tainnut olla pöytävarausta. Mikellä oli sentään tyttöystävä, vakuuttelin itselleni.
Kauhistuin kuitenkin uudelleen, kun tajusin, että Mikke tulisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä todistamaan treffejäni tuntemattoman miehen kanssa. Hemmetti sentään, olikohan mies ehtinyt tunnistaa minut? Onneksi ehdin jo vaihtaa vaatteet. Hörppäsin suuren kulauksen viintä ja mietin, laittaisinko Matiakselle jonkin viestin.
Ajoin suorinta tietä lähimmälle, suhteellisen isolle huoltoasemalle. Nyrpistin nenääni ABC:n rumankeltaiselle ympäristölle, mutta wc vaikutti päällisin puolin siistiltä. Änkeydyin koppiin, levitin muovipussin jalkojeni alle ja vaihdoin ylleni viinipunaisen, melko seksikkään trikoomekon, joka oli kaula-aukosta kohtuullisen syvään uurrettu. Mekko oli kuitenkin väriltään ja kankaaltaan arkinen, eikä helma ollut liian lyhyt. Vaihdoin vielä jalkaani korolliset nilkkurit ja vapautin aamulla kihartamani latvat poninhännältä. Takki vielä päälle ja tavarat matkaan - meikkaisin mieluummin omassa autossani. Ehostin itseäni vain hieman, sillä aikaa oli vähän.
Noin 20 minuuttia myöhemmin olin valmis, laitoin vain navigaattorin ohjaamaan minut pienehköön a la carte -ravintolaan Murronmaassa. Pysäköin ravintolan läheisyyteen ja katsoin ulkopuolta tyytyväisenä. Paikka näytti tyylikkäältä, muttei myöskään liian hienostelevalta. Ainakin miehellä oli makua, totesin itsekseni hymyillen. Jännitys kutkutteli jo, mutta yritin olla innostumatta liikaa. Kävelin muina miehinä ravintolan ohi - hyvin hitaasti ja haaveillen, jotta pystyisin kurkistamaan sivusilmällä sisälle. Sopimassamme nurkkapöydässä istui jo joku, ja mies näytti komealta ainakin hämärässä. Panin iloisena merkille, että muita varsinaisia nurkkapöytiä ei ollut.
Ylitin kadun ja palasin toista puolta ravintolalle. Astuin sisään hermostuneena, mutta samalla innostuneena. Ilmeeni kuitenkin valahti täysin, kun katsoin suoraan nurkkaan. Pöydässä istui Mikke, aivan varmasti! Kasvoilleni levisi vahva punastus ja sen kummempia ajattelematta suuntasinkin baaritiskille.
"Lasi valkoviintä kiitos", sanoin pikaisesti baarimikolle ja yritin kasata itseni hymyyn. Tässä oli pakko olla joku väärinkäsitys, eikö niin? Mikke oli sattumalta mennyt juuri siihen pöytään, jossa minun piti tavata Matias - meillähän ei tainnut olla pöytävarausta. Mikellä oli sentään tyttöystävä, vakuuttelin itselleni.
Kauhistuin kuitenkin uudelleen, kun tajusin, että Mikke tulisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä todistamaan treffejäni tuntemattoman miehen kanssa. Hemmetti sentään, olikohan mies ehtinyt tunnistaa minut? Onneksi ehdin jo vaihtaa vaatteet. Hörppäsin suuren kulauksen viintä ja mietin, laittaisinko Matiakselle jonkin viestin.
Isabella S.- Tallinomistaja
- Ikä : 35
Viestien lukumäärä : 972 -
Vs: Mites tässä nyt näin kävi?
Mikke A. 08.11.17 1:45
Kellon lyödessä sovitun ajan yli tunsin oloni vähän turhautuneeksi. Oliko minut oikeasti jätetty välistä vai oliko nainen myöhästelevää sorttia? En yleensä sopinut treffejä tuntemattomien kanssa, mutta tämä henkilö oli jutellessa antanut itsestään sellaisen kuvan, että tilaisuutta ei voinut jättää välistä. Ei sitten mitenkään. Nykyäänkin oli vaikeaa löytää naisia, jotka tulivat mukaan muutenkin kuin rahan perässä ja se oli helppo houkutuksen kohde kun tapanani ei ollut piilotella varallisuuttani. Toisaalta en hakenut itsekään oikein mitään vakavaa suhdetta, sillä en tiennyt tosiaan halusinko luovuttaa kokonaan Siljan suhteen. Olihan hän ollut suuri tuki ja turva jo pidemmän aikaa.
Viiden minuutin jälkeen alkoi tuntumaan jo siltä, että naista ei näkyisi. Aloinkin vilkuilemaan ensin uteliaana ympärilleni jos ehdokas olisi alkanut esimerkiksi epäröimään, eikä olisi uskaltanut tulla seuraani istumaan. Näkökenttääni osuikin eräs neitokainen, joka oli vähintään hyvällä kropalla varustettu jos näin takaapäin katseli. Kiinnostukseni heräsi välittömästi ja nousin tuoliltani ylös. Sieppasin takin käsivarrelleni matkaan ja lähdin kävelemään rennosti kohti naista, sekä baaritiskiä.
Kävelin suoraan naisen vierelle, mutta ennen kuin kiinnitin naiseen huomiota, katsahdin baarimikkoon.
"Olut, kiitos", sitten katseeni lipui hymyn kera vieressä oleskelevaan brunetteen. Pian kuitenkin sydän jätti yhden lyönnin välistä huomatessani kuka tämä kyseinen henkilö oli.
"Isabella?" äänestäni lähestulkoon paistoi hämmennys.
Kauaa en kuitenkaan jäänyt sanattomaksi, vaikka ennen seuraavaa lausetta annoinkin katseeni kiertää naisen päästä jalkoihin piiloittelematta sitä. Olikin ihan uusi puoli nähdä perijätär näinkin viehkeässä asussa, enkä tosiaan pettynyt sen suhteen.
"Treffeille tulossa?"
Viiden minuutin jälkeen alkoi tuntumaan jo siltä, että naista ei näkyisi. Aloinkin vilkuilemaan ensin uteliaana ympärilleni jos ehdokas olisi alkanut esimerkiksi epäröimään, eikä olisi uskaltanut tulla seuraani istumaan. Näkökenttääni osuikin eräs neitokainen, joka oli vähintään hyvällä kropalla varustettu jos näin takaapäin katseli. Kiinnostukseni heräsi välittömästi ja nousin tuoliltani ylös. Sieppasin takin käsivarrelleni matkaan ja lähdin kävelemään rennosti kohti naista, sekä baaritiskiä.
Kävelin suoraan naisen vierelle, mutta ennen kuin kiinnitin naiseen huomiota, katsahdin baarimikkoon.
"Olut, kiitos", sitten katseeni lipui hymyn kera vieressä oleskelevaan brunetteen. Pian kuitenkin sydän jätti yhden lyönnin välistä huomatessani kuka tämä kyseinen henkilö oli.
"Isabella?" äänestäni lähestulkoon paistoi hämmennys.
Kauaa en kuitenkaan jäänyt sanattomaksi, vaikka ennen seuraavaa lausetta annoinkin katseeni kiertää naisen päästä jalkoihin piiloittelematta sitä. Olikin ihan uusi puoli nähdä perijätär näinkin viehkeässä asussa, enkä tosiaan pettynyt sen suhteen.
"Treffeille tulossa?"
Mikke A.- Entinen tallilainen
- Ikä : 31
Viestien lukumäärä : 134 -
Vs: Mites tässä nyt näin kävi?
Isabella S. 08.11.17 10:15
Mietin hermostuneena mitä tekisin, kun Mikael jo suunnisti kohti tiskiä. Yritin olla huomaamaton ja pidin katseeni visusti viinilasillisessa, mutta eihän se vierekkäin tiskillä seistessä onnistunut.
"Isabella?" mies kysyi hämmestyneenä. Punastuin tuskin havaittavasti, mutta tunsin kuumotuksen poskillani itse. No mutta tietenkin jäin kiinni säälittävässä yrityksessäni järjestää rakkauselämää!
Käännyin vastahakoisesti kohtaamaan Miken katseen, joka hämmästyksekseni vaelsi vartalollani. Kun mies sitten lyhyeksi jääneen hiljaisuuden jälkeen kysyi ilkikurisesti hymyillen, olinko tulossa treffeille, putosin totaalisesti. En ollut ikinä nähnyt Mikkeä noin rentona, hyväntuulisena ja, no, vihjailevana.
Miehen tavoin minullakaan ei ollut tapana jäädä sanattomaksi. Naurahdin ja jännitys laukesi.
"Matias, oletan", sanoin ja ojensin käteni leikkimieliseen kättelyyn. "Pahoittelut, että valehtelin ikäni", kuiskasin. En halunnut, että baarimikko kuulisi mitään ylimääräistä.
Tarkastelin Mikkeä päästä varpaisiin, vaikka olin vasta puolisen tuntia sitten eronnut samaisen miehen seurasta. Tilanne ja tunnelma oli kuitenkin niin erilainen, että yhtäkkiä miehen huoleton komeus muuttui hyvinkin puoleensavetäväksi. Miksi ihmeessä mieskauneus iski minuun niin voimakkaasti? Muutamien sekunttien aikana kirosin mielessäni uhkarohkeaa seikkailuani Thomasin kanssa ja pelkäsin olevani tuhon tiellä. Koko Tinderin ja valeprofiilin tarkoitus oli ollut pitää yksityiselämäni kallalaisilta ja auburnilaisilta salassa. Sehän sujuukin hienosti, Isbe.
Jatkoin Miken tuijottamista hymyillen ja luovutin jo itseni suhteen, kun yllättäen muistin Miken varatuksi. Siis mitä hittoa mies oikein puuhasi? Hyi helvetti! Järkytys paistoi varmasti kasvoiltani, sillä Mikenkin hymy kaikkosi minun perääntyessäni muutaman askeleen.
"Isabella?" mies kysyi hämmestyneenä. Punastuin tuskin havaittavasti, mutta tunsin kuumotuksen poskillani itse. No mutta tietenkin jäin kiinni säälittävässä yrityksessäni järjestää rakkauselämää!
Käännyin vastahakoisesti kohtaamaan Miken katseen, joka hämmästyksekseni vaelsi vartalollani. Kun mies sitten lyhyeksi jääneen hiljaisuuden jälkeen kysyi ilkikurisesti hymyillen, olinko tulossa treffeille, putosin totaalisesti. En ollut ikinä nähnyt Mikkeä noin rentona, hyväntuulisena ja, no, vihjailevana.
Miehen tavoin minullakaan ei ollut tapana jäädä sanattomaksi. Naurahdin ja jännitys laukesi.
"Matias, oletan", sanoin ja ojensin käteni leikkimieliseen kättelyyn. "Pahoittelut, että valehtelin ikäni", kuiskasin. En halunnut, että baarimikko kuulisi mitään ylimääräistä.
Tarkastelin Mikkeä päästä varpaisiin, vaikka olin vasta puolisen tuntia sitten eronnut samaisen miehen seurasta. Tilanne ja tunnelma oli kuitenkin niin erilainen, että yhtäkkiä miehen huoleton komeus muuttui hyvinkin puoleensavetäväksi. Miksi ihmeessä mieskauneus iski minuun niin voimakkaasti? Muutamien sekunttien aikana kirosin mielessäni uhkarohkeaa seikkailuani Thomasin kanssa ja pelkäsin olevani tuhon tiellä. Koko Tinderin ja valeprofiilin tarkoitus oli ollut pitää yksityiselämäni kallalaisilta ja auburnilaisilta salassa. Sehän sujuukin hienosti, Isbe.
Jatkoin Miken tuijottamista hymyillen ja luovutin jo itseni suhteen, kun yllättäen muistin Miken varatuksi. Siis mitä hittoa mies oikein puuhasi? Hyi helvetti! Järkytys paistoi varmasti kasvoiltani, sillä Mikenkin hymy kaikkosi minun perääntyessäni muutaman askeleen.
Isabella S.- Tallinomistaja
- Ikä : 35
Viestien lukumäärä : 972 -
Vs: Mites tässä nyt näin kävi?
Mikke A. 08.11.17 13:43
Pidin siitä kun Isabellakin osasi ottaa tilanteen rennosti ja käteltyämme leikkimieliseen sävyyn mietin miten asetelma pystyi olemaankin näin hullunkurinen. Olihan sitä jo aiemmin huomattu miten hyvännäköinen tallinomistajar oli, mutta se mikä sattuma, että päädyimme valeprofiilien kera sokkotreffeille. Liiankin kirjaimellisesti. Se oli melkein jo huvittavaa. En kuitenkaan koskaan kieltäytynyt naiskauneudesta, sillä sinkkujahan tässä molemmat oltiin.
Juodessani kulausta kylmästä oluestani ja silmäillessäni vierustoveriani jokin muuttui. Aivan yhtäkkiä Isabellan kasvoilta paistoi niin syvä järkytys, että aivan kuin olisin kertonut vasta tappaneeni jonkun. Kulmani kurtistuivat naisen ottaessa askeleita kauemmas.
"Isabella?" ääneni kuulosti vakavalta ja pehmeältä samaan aikaan. "Oletko sä kunnossa?"
Otin jo askeleen lähemmäs naista, mutta toinen otti uuden askeleen taaksepäin. Se sai minut jo naurahtamaan.
"Teinkö mä jotain väärin? En ainakaan viimeksi peilistä katsoessani näyttänyt niin pahalta, että pitäisi juosta karkuun." Kasvoiltani paistoi varmasti hämmennys, mutta ehkä vähän huolestunut sellainen.
Hetken hiljaisuuden jälkeen Isabella huokaisi.
"Teit todellakin väärin!" naisen äänensävy kuulosti vähän pelästyneeltä. "Varattujen miesten ei kuuluisi käydä treffeillä.."
Noiden sanojen jälkeen naurahdin huojentuneesti.
"Vai niin..", käännyin takaisin baaritiskin puoleen ja join loput oluestani kerralla alas. Sitten pyysin uutta ja siirsin samalla katseeni takaisin brunetteen.
"Mä olen ollut sinkku jo siitä illasta kun tipuin Haitalta maastossa", ääneni oli hyvinkin rauhallisen tasainen. "Voit uskoa sen varmasti siitä, ettei Siljaa ole näkynyt enää aikoihin tallilla ja hänhän pyysi sinua hankkimaan silloin Haitalle liikuttajankin.."
Odotin Isabellan vastausta aavistuksen kärsimättömänä, sillä en tosiaan haluaisi luovuttaa tilannetta ihan vielä.
Juodessani kulausta kylmästä oluestani ja silmäillessäni vierustoveriani jokin muuttui. Aivan yhtäkkiä Isabellan kasvoilta paistoi niin syvä järkytys, että aivan kuin olisin kertonut vasta tappaneeni jonkun. Kulmani kurtistuivat naisen ottaessa askeleita kauemmas.
"Isabella?" ääneni kuulosti vakavalta ja pehmeältä samaan aikaan. "Oletko sä kunnossa?"
Otin jo askeleen lähemmäs naista, mutta toinen otti uuden askeleen taaksepäin. Se sai minut jo naurahtamaan.
"Teinkö mä jotain väärin? En ainakaan viimeksi peilistä katsoessani näyttänyt niin pahalta, että pitäisi juosta karkuun." Kasvoiltani paistoi varmasti hämmennys, mutta ehkä vähän huolestunut sellainen.
Hetken hiljaisuuden jälkeen Isabella huokaisi.
"Teit todellakin väärin!" naisen äänensävy kuulosti vähän pelästyneeltä. "Varattujen miesten ei kuuluisi käydä treffeillä.."
Noiden sanojen jälkeen naurahdin huojentuneesti.
"Vai niin..", käännyin takaisin baaritiskin puoleen ja join loput oluestani kerralla alas. Sitten pyysin uutta ja siirsin samalla katseeni takaisin brunetteen.
"Mä olen ollut sinkku jo siitä illasta kun tipuin Haitalta maastossa", ääneni oli hyvinkin rauhallisen tasainen. "Voit uskoa sen varmasti siitä, ettei Siljaa ole näkynyt enää aikoihin tallilla ja hänhän pyysi sinua hankkimaan silloin Haitalle liikuttajankin.."
Odotin Isabellan vastausta aavistuksen kärsimättömänä, sillä en tosiaan haluaisi luovuttaa tilannetta ihan vielä.
Mikke A.- Entinen tallilainen
- Ikä : 31
Viestien lukumäärä : 134 -
Vs: Mites tässä nyt näin kävi?
Isabella S. 09.11.17 1:37
Ilmaisin itseäni ehkä vähän tahdittomasti. Nolostuin heti, kun tajusin mitä Mikke sanoi. Eronnut jo aikoja sitten?
"Ai, no", aloitin nolostuneena. "Eiköhän sitten istuta pöytään ja hoideta treffit alta pois?"
Mikke näytti helpottuneelta ja nyökättyään kohteliaasti mies nappasi käsivarrestani ja talutti minut suloisesti sopimaamme nurkkapöytään. Sain viinilleni täydennystä, enkä jaksanut vielä keskittyä ruuan valitsemiseen.
"Anteeksi, että epäilin sinua. Te olitte vaan Siljan kanssa jotenkin tosi hyvännäköinen pari."
Mikke näytti vähän alakuloiselta, joten jatkoin. "Vaikka eihän se tietenkään mitään tarkoita! Usko tai älä, minäkin olen joskus ollut unelmaparisuhteessa. Nyt elän syömällä nuoria miehiä lounaaksi - tai siis, apua, en yleensä vitsaile!" irvistin.
"Mitä sä tarkkaan ottaen haet.. tinderillä tai ylipäätään?" uskaltauduin kysymään, jotta huomio ei valahtaisi liiaksi miesseikkailuihini. Katsoin Mikkeä samalla avoimen kiinnostuneena, sillä mies oli aina ollut mielestäni todella komea. Etäisellä tavalla koppava ja omanarvontunteva - ei todellakaan tylsä tai liian kiltti. Silti Mikke oli hienostunut, selkeästi hyvän kasvatuksen saanut. Katsoin, kuinka mies taitteli servettiä tarkasti ja muistelin tämän pikkutarkkaa käytöstä varustehuollon suhteen. Hävetti myöntää, mutta se oli todella seksikästä.
Huokaisten vajosin syvemmälle penkkiini - täällä minä taas istuin, miestä vaanimassa. Miettimässä sitä miten seksikästä huolellinen varustekäsittely onkaan. No, ehkä tästä vielä selvittäisiin puhumalla. Mikke oli kuitenkin vasta hetkittäin eronnut ja olimme jo ehkä liian tuttuja toisillemme, arkisella tavalla. Rohkaistuin hymyilemään ja odottamaan pitkän, tummahiuksisen miehen vastauksia. Sitä paitsi, Mikke taisi olla liian pitkä minulle. Vaikka ei pituusero ollut ennenkään haitannut... Damned Isabella, keskity. Kuuntele kun toinen vastaa. Käänsin katseeni takaisin Mikkeen ja miehen silmiin, ja harmistuin. Komea edelleen! Täytyi varmaankin luottaa siihen, että saisin kerrankin hienostuneet pakit ja elämäni ei sen johdosta menisi enempää sekaisin.
"Ai, no", aloitin nolostuneena. "Eiköhän sitten istuta pöytään ja hoideta treffit alta pois?"
Mikke näytti helpottuneelta ja nyökättyään kohteliaasti mies nappasi käsivarrestani ja talutti minut suloisesti sopimaamme nurkkapöytään. Sain viinilleni täydennystä, enkä jaksanut vielä keskittyä ruuan valitsemiseen.
"Anteeksi, että epäilin sinua. Te olitte vaan Siljan kanssa jotenkin tosi hyvännäköinen pari."
Mikke näytti vähän alakuloiselta, joten jatkoin. "Vaikka eihän se tietenkään mitään tarkoita! Usko tai älä, minäkin olen joskus ollut unelmaparisuhteessa. Nyt elän syömällä nuoria miehiä lounaaksi - tai siis, apua, en yleensä vitsaile!" irvistin.
"Mitä sä tarkkaan ottaen haet.. tinderillä tai ylipäätään?" uskaltauduin kysymään, jotta huomio ei valahtaisi liiaksi miesseikkailuihini. Katsoin Mikkeä samalla avoimen kiinnostuneena, sillä mies oli aina ollut mielestäni todella komea. Etäisellä tavalla koppava ja omanarvontunteva - ei todellakaan tylsä tai liian kiltti. Silti Mikke oli hienostunut, selkeästi hyvän kasvatuksen saanut. Katsoin, kuinka mies taitteli servettiä tarkasti ja muistelin tämän pikkutarkkaa käytöstä varustehuollon suhteen. Hävetti myöntää, mutta se oli todella seksikästä.
Huokaisten vajosin syvemmälle penkkiini - täällä minä taas istuin, miestä vaanimassa. Miettimässä sitä miten seksikästä huolellinen varustekäsittely onkaan. No, ehkä tästä vielä selvittäisiin puhumalla. Mikke oli kuitenkin vasta hetkittäin eronnut ja olimme jo ehkä liian tuttuja toisillemme, arkisella tavalla. Rohkaistuin hymyilemään ja odottamaan pitkän, tummahiuksisen miehen vastauksia. Sitä paitsi, Mikke taisi olla liian pitkä minulle. Vaikka ei pituusero ollut ennenkään haitannut... Damned Isabella, keskity. Kuuntele kun toinen vastaa. Käänsin katseeni takaisin Mikkeen ja miehen silmiin, ja harmistuin. Komea edelleen! Täytyi varmaankin luottaa siihen, että saisin kerrankin hienostuneet pakit ja elämäni ei sen johdosta menisi enempää sekaisin.
Isabella S.- Tallinomistaja
- Ikä : 35
Viestien lukumäärä : 972 -
Vs: Mites tässä nyt näin kävi?
Mikke A. 09.11.17 19:05
Mua huvitti Isabellan puheet ja kaikki alakuloisuus siirtyi kyllä välittömästi sivuun. Pidin siitä, miten nainen taisi ymmärtää tilannettani -noh, omalla tavallaan. Jotenkin bruneten kommentti myös sai mielenkiintoni heräämään, sillä perijätär taisikin olla astetta villimpi persoona, vaikka olikin samalla tavalla hienostuneempi ja arvokkaan oloinen ihminen, jota monet kunnioittivat. Niinhän se kuitenkin taisi mennä, että jokaisella oli se oma salattu puolensakin. Isabellan sellainen kuulosti sellaiselta, että siihen puoleen hänen elämästään voisi olla kiva tutustua.
Naisen kysyessä sitten siitä mitä hain tinderistä ja muutenkin ylipäätänsä varmaan suhteilta niin jouduin miettimään asiaa hetken aikaa. Uppouduinkin hetkeksi katsomaan Isabellaa syvälle silmiin kuin hakien vastausta sieltä. Pieni hymy kohosi huulilleni, sillä hetken ajan nainen vaikutti ehkä poissaolevalta. Mietteliäältä. Pian huomio oli kuitenkin selvästi taas minussa ja olisin antanut mitä vain jos olisin tiennyt Isabellan ajatuksista edes pienen palasen. En kuitenkaan saanut vielä sanaakaan tämän suusta ja tajusin, että hän odottikin minua.
"Jos totta puhutaan niin en tosissaan tiedä", naurahdin. "Kaipaan vain ehkä jotain aivan uutta mikä poikkeaisi tavallisesta", kohautin olkiani rentona pitäen katseeni Isabellassa. Oli vieläkin vähän hämmentävää nähdä nainen muissa kuin tallivaatteissa ja avonainen kaula-aukko ei yhtään helpottanut tilannetta.
Yritin miettiä haittasiko asetelmamme Isbeä tai edes minua. Päädyin kuitenkin aika nopeasti ajatukseen, ettei haitannut ainakaan minua. Pitihän sitä naiskauneutta aina arvostaa jos vain toinen ei juoksisi karkuun. Yritinkin katsella Isabellan reaktioita ja arvioin häntä aika vapaasti katseellani. Olihan rikkaassa perheessä opetettu käytöstapoja pienestä pitäen, mutta en koskaan piiloitellut itsevarmuuttani tai ollut mitenkään epävarma. Jos halusin jotain, niin yleensä sen myös sain. Isabella kyllä oli sellainen, ettei häntä rahalla saanut ja oli mielenkiintoista olla tilanteessa, jossa molemmilta löytyi rahaa melkein kuin roskaa.
"Olisitko halunnut tilata jo?" vaihdoinkin sitten puheenaihetta. Syömäänhän tänne oltiin kuitenkin tultu.
Naisen kysyessä sitten siitä mitä hain tinderistä ja muutenkin ylipäätänsä varmaan suhteilta niin jouduin miettimään asiaa hetken aikaa. Uppouduinkin hetkeksi katsomaan Isabellaa syvälle silmiin kuin hakien vastausta sieltä. Pieni hymy kohosi huulilleni, sillä hetken ajan nainen vaikutti ehkä poissaolevalta. Mietteliäältä. Pian huomio oli kuitenkin selvästi taas minussa ja olisin antanut mitä vain jos olisin tiennyt Isabellan ajatuksista edes pienen palasen. En kuitenkaan saanut vielä sanaakaan tämän suusta ja tajusin, että hän odottikin minua.
"Jos totta puhutaan niin en tosissaan tiedä", naurahdin. "Kaipaan vain ehkä jotain aivan uutta mikä poikkeaisi tavallisesta", kohautin olkiani rentona pitäen katseeni Isabellassa. Oli vieläkin vähän hämmentävää nähdä nainen muissa kuin tallivaatteissa ja avonainen kaula-aukko ei yhtään helpottanut tilannetta.
Yritin miettiä haittasiko asetelmamme Isbeä tai edes minua. Päädyin kuitenkin aika nopeasti ajatukseen, ettei haitannut ainakaan minua. Pitihän sitä naiskauneutta aina arvostaa jos vain toinen ei juoksisi karkuun. Yritinkin katsella Isabellan reaktioita ja arvioin häntä aika vapaasti katseellani. Olihan rikkaassa perheessä opetettu käytöstapoja pienestä pitäen, mutta en koskaan piiloitellut itsevarmuuttani tai ollut mitenkään epävarma. Jos halusin jotain, niin yleensä sen myös sain. Isabella kyllä oli sellainen, ettei häntä rahalla saanut ja oli mielenkiintoista olla tilanteessa, jossa molemmilta löytyi rahaa melkein kuin roskaa.
"Olisitko halunnut tilata jo?" vaihdoinkin sitten puheenaihetta. Syömäänhän tänne oltiin kuitenkin tultu.
Mikke A.- Entinen tallilainen
- Ikä : 31
Viestien lukumäärä : 134 -
Vs: Mites tässä nyt näin kävi?
Isabella S. 10.11.17 11:49
En oikein tiennyt mitä ajatella. Mikke ei ainakaan suoriltaan tyrmännyt minua tai vaikuttanut torjuvalta, vaan oikeastaan mies taisi katsella minua melko tarkkaan. Olo alkoi olla jopa vähän kuumottava, kun Mikke katseli minua avoimesti päästä varpaisiin - ja kaula-aukkoon. Tykkäsin kuitenkin miehen tavasta katsoa rehellisesti ja katsetta pois kääntämättä. Oikeastaan taisin tykätä vähän liikaakin...
Miken vastaus kysymykseeni tämän aikeista ei selittänyt oikein mitään. Komistuksella oli tyyliä olla sanomatta suoraan, tai sitten miehellä ei ollut niin suorat aikeet kuin minulla. Ehkä tämä ei oikeasti tiennyt mitä halusi, vaikka suoraan sanottuna pikapano piristäisi kyllä kenen tahansa päivää. Ja rauhoitu, vastahan tässä oli päästy Thomasista eroon, huokaisin itselleni ja keskityin hymyilemään Mikelle.
Mikke ehdotti, että tilaisimme ruokaa. Olin jo unohtanut illallisen tarkoituksen, vaikka minulla olikin oikeastaan nälkä.
"Joo, tilataan vaan. Minulle käy kaikki, jos täältä tosiaan saa hyvää ruokaa", hymyilin. "Valitse sä meille molemmille?"
Mikke nyökkäsi ja katsoin tätä lukemassa ruokalistaa. Epäilinkin, että mies ei kieltäytyisi. Tällä oli varmasti hyvä maku ja riittävästi itseluottamusta tilata omia suosikkejaan.
"Tuota, Mikael", aloitin hapuillen. Mies nosti vähän katsettaan ruokalistasta, saattoi siristää silmiäänkin. "Häiritseekö sinua, että olen näin paljon vanhempi? Tai se, että olen valmentajan ja omistajan asemassa Auburnissa. Ihmiset alkavat puhua yllättävänkin pian, vaikka mitään ei edes tapahtuisi..."
Miken vastaus kysymykseeni tämän aikeista ei selittänyt oikein mitään. Komistuksella oli tyyliä olla sanomatta suoraan, tai sitten miehellä ei ollut niin suorat aikeet kuin minulla. Ehkä tämä ei oikeasti tiennyt mitä halusi, vaikka suoraan sanottuna pikapano piristäisi kyllä kenen tahansa päivää. Ja rauhoitu, vastahan tässä oli päästy Thomasista eroon, huokaisin itselleni ja keskityin hymyilemään Mikelle.
Mikke ehdotti, että tilaisimme ruokaa. Olin jo unohtanut illallisen tarkoituksen, vaikka minulla olikin oikeastaan nälkä.
"Joo, tilataan vaan. Minulle käy kaikki, jos täältä tosiaan saa hyvää ruokaa", hymyilin. "Valitse sä meille molemmille?"
Mikke nyökkäsi ja katsoin tätä lukemassa ruokalistaa. Epäilinkin, että mies ei kieltäytyisi. Tällä oli varmasti hyvä maku ja riittävästi itseluottamusta tilata omia suosikkejaan.
"Tuota, Mikael", aloitin hapuillen. Mies nosti vähän katsettaan ruokalistasta, saattoi siristää silmiäänkin. "Häiritseekö sinua, että olen näin paljon vanhempi? Tai se, että olen valmentajan ja omistajan asemassa Auburnissa. Ihmiset alkavat puhua yllättävänkin pian, vaikka mitään ei edes tapahtuisi..."
Isabella S.- Tallinomistaja
- Ikä : 35
Viestien lukumäärä : 972 -
Vs: Mites tässä nyt näin kävi?
Mikke A. 12.11.17 18:53
Selailin ruokalistaa ja mietin lempivaihtoehtojeni seasta mikä olisi sopinut juuri tähän iltaan. Ei mitään kovin tuhtia, mutta sellaista millä nälkä lähtisi. Ajattelinkin juuri päätyä hiillostettuun loheen erilaisten vihannesten kera, mutta ennen kuin ehdin tehdä päätöstä Isabellan hento ääni kuului edestäni. Hieman ehkä jännityin sanasta Mikael, sillä Siljakin oli käyttänyt sitä nimeä vain jos edessä oli vakavampi keskustelu. Nostinkin katseeni listasta vähän epäröiden ja silmiäni aavistuksen siristäessäni kuuntelin mitä bruneten sydämen päällä olikaan.
Tämä kysyi häiritsikö hänen koko roolinsa tässä tilanteessa. Puhui valmentajan roolistaan ja vaikka mistä..
Minun kesti sitten hetki rekisteröidä Isabellan sanat ja kun viimein tajusin, mitä nainen oli kysynyt mun oli aivan pakko naurahtaa samalla kun laskin ruokalistan rennosti takaisin pöydälle.
"Isabella", nojauduin puhuessani aavistuksen eteenpäin ja laskin toisen käteni Isben pöydällä lepäävän käden päälle. Katsoin naista suoraan silmiin pienesti hymyillen.
"Jos asia häiritsisi emme olisi tällaisessa tilanteessa. Usko pois, olen vaikka mitä, mutta puhun ja teen asiat suoraan." Joskus vähän liikaakin tosin, mutta en epäillyt koskaan näyttää tunteitani, olivat ne mitä tahansa. Liian itsevarma, oli monien kommentti tutustuttuaan paremmin minuun.
Sen jälkeen vedin käteni pois ja tarjoilijan tullessa kohdille esitin tilaukseni. Juuri sen mitä olin jo aiemmin miettinytkin. Tämän jälkeen katseeni palasi brunetteen vähän mietteliäänä.
Tämä kysyi häiritsikö hänen koko roolinsa tässä tilanteessa. Puhui valmentajan roolistaan ja vaikka mistä..
Minun kesti sitten hetki rekisteröidä Isabellan sanat ja kun viimein tajusin, mitä nainen oli kysynyt mun oli aivan pakko naurahtaa samalla kun laskin ruokalistan rennosti takaisin pöydälle.
"Isabella", nojauduin puhuessani aavistuksen eteenpäin ja laskin toisen käteni Isben pöydällä lepäävän käden päälle. Katsoin naista suoraan silmiin pienesti hymyillen.
"Jos asia häiritsisi emme olisi tällaisessa tilanteessa. Usko pois, olen vaikka mitä, mutta puhun ja teen asiat suoraan." Joskus vähän liikaakin tosin, mutta en epäillyt koskaan näyttää tunteitani, olivat ne mitä tahansa. Liian itsevarma, oli monien kommentti tutustuttuaan paremmin minuun.
Sen jälkeen vedin käteni pois ja tarjoilijan tullessa kohdille esitin tilaukseni. Juuri sen mitä olin jo aiemmin miettinytkin. Tämän jälkeen katseeni palasi brunetteen vähän mietteliäänä.
Mikke A.- Entinen tallilainen
- Ikä : 31
Viestien lukumäärä : 134 -
Vs: Mites tässä nyt näin kävi?
Isabella S. 12.11.17 19:47
Hymähdin miehen vastaukselle. Katsoin tätä kiinteästi komeisiin silmiin, enkä keksinyt mitään vastaväitteitä. Mikke otti käsistäni kiinni ja kosketus tuntui luvattoman hyvältä. Hymyilin salaperäisesti, mutta leveästi. Mies oli ihanan suorapuheinen, en ollut täysin tajunnut sitä aiemmin. Olin varmaan tulkinnut suhteellisen hiljaisen luonteen väärin - vaikka oikeastaan, emme olleet tallilla ylipäätään kauhean paljoa toistemme kanssa tekemisissä. Olin tyytyväinen miehen ruokavalintaan, sillä en todellakaan haluaisi jatkaa loppuiltaa vatsa täysin turvoksissa. Ties vaikka sitä pitäisi vilauttaa illan mittaan...
Ravistelin itseni ajatuksista ja yritin keskittyä edessäni istuvaan Mikkeen, jolla oli kuin olikin vaatteet vielä päällä.
"Tämä on jotenkin tosi hassua. Treffeillä on aina hankala keksiä, mistä puhuisi, mutta nyt... No, hevoset on varma aihe", naurahdin. "En olekaan todella pitkiin aikoihin ollut hevosmiesten kanssa tekemisissä tällaisissa merkeissä. En ole oikeastaan osannut edes ajatella teistä tallilaisista mitään seksuaalista, vaikka ulkonäkö toki miellyttääkin. Monet hevosmiehet ovat homoja ja loput sitten suunnilleen naimisissa ensimmäisen tapaamansa heppatytön kanssa."
Hymyilin ja jätin kertomatta, että Miken takapuoli oli erinomainen ja salaperäiset kasvot todella komeat. Hivenen ylimielinen luonne sopi makuuni täydellisesti.
Ravistelin itseni ajatuksista ja yritin keskittyä edessäni istuvaan Mikkeen, jolla oli kuin olikin vaatteet vielä päällä.
"Tämä on jotenkin tosi hassua. Treffeillä on aina hankala keksiä, mistä puhuisi, mutta nyt... No, hevoset on varma aihe", naurahdin. "En olekaan todella pitkiin aikoihin ollut hevosmiesten kanssa tekemisissä tällaisissa merkeissä. En ole oikeastaan osannut edes ajatella teistä tallilaisista mitään seksuaalista, vaikka ulkonäkö toki miellyttääkin. Monet hevosmiehet ovat homoja ja loput sitten suunnilleen naimisissa ensimmäisen tapaamansa heppatytön kanssa."
Hymyilin ja jätin kertomatta, että Miken takapuoli oli erinomainen ja salaperäiset kasvot todella komeat. Hivenen ylimielinen luonne sopi makuuni täydellisesti.
Isabella S.- Tallinomistaja
- Ikä : 35
Viestien lukumäärä : 972 -
Vs: Mites tässä nyt näin kävi?
Mikke A. 12.11.17 20:13
Minulla oli tänään fiilikset aika korkealla ja naurahdin Isabellan sanoille hevosmiehistä.
"No onneksesi olen naisiin päin, enkä ole ihan vielä naimisissakaan", iskin naiselle silmää ja pidin siitä kuinka Isabella hymyili. Rakastin kauniita hymyjä.
"Sillä on kuitenkin puolensa jos löytää samaa lajia harrastavan kumppanin. Varsinkin jos molemmat käyvät samassa paikassa. Ei tarvitse venyillä liikaa kahteen paikkaan..."
Join lasistani siemauksen ja istuin tuolilleni vähän paremmin.
Mitä enemmän juttelin Isben kanssa sitä enemmän tunsin vetoa tähän ja ihmettelin miksen ollut koskaan aiemmin katsonut tätä sillä silmällä. Ehkä varattuna tosiaan keskittyi liiaksi vain yhteen ja muut hyvät näkymät jäivät turhaan pimentoon.
Kauaa en ehtinyt tuijotella naisen puoleensavetäviä silmiä, sillä ruokamme saapui oikein nopeasti pöytään. Tykkäsin täällä siitä, että ruoka tuotiin melkein välittömästi jos muita asiakkaita ei kauheasti ollut -kuten tänään. Tarjoilijan poistuessa hymyilin taas seuralaiselleni.
"Sanopa mielipiteesi ruokavalinnastani. Menikö aivan mönkään?" oloni oli varsin itsevarma ja jostain syystä ruoka ei tänään kiinnostanut itseäni niin paljoa.
"No onneksesi olen naisiin päin, enkä ole ihan vielä naimisissakaan", iskin naiselle silmää ja pidin siitä kuinka Isabella hymyili. Rakastin kauniita hymyjä.
"Sillä on kuitenkin puolensa jos löytää samaa lajia harrastavan kumppanin. Varsinkin jos molemmat käyvät samassa paikassa. Ei tarvitse venyillä liikaa kahteen paikkaan..."
Join lasistani siemauksen ja istuin tuolilleni vähän paremmin.
Mitä enemmän juttelin Isben kanssa sitä enemmän tunsin vetoa tähän ja ihmettelin miksen ollut koskaan aiemmin katsonut tätä sillä silmällä. Ehkä varattuna tosiaan keskittyi liiaksi vain yhteen ja muut hyvät näkymät jäivät turhaan pimentoon.
Kauaa en ehtinyt tuijotella naisen puoleensavetäviä silmiä, sillä ruokamme saapui oikein nopeasti pöytään. Tykkäsin täällä siitä, että ruoka tuotiin melkein välittömästi jos muita asiakkaita ei kauheasti ollut -kuten tänään. Tarjoilijan poistuessa hymyilin taas seuralaiselleni.
"Sanopa mielipiteesi ruokavalinnastani. Menikö aivan mönkään?" oloni oli varsin itsevarma ja jostain syystä ruoka ei tänään kiinnostanut itseäni niin paljoa.
Mikke A.- Entinen tallilainen
- Ikä : 31
Viestien lukumäärä : 134 -
Vs: Mites tässä nyt näin kävi?
Isabella S. 12.11.17 20:32
"Ai, kiva kuulla", naurahdin miehen statukselle. "Ja onhan siinä kieltämättä hyötynsä, jos molemmat tietävät miten ratsastetaan..." flirttailin miehelle avoimesti. Syöminen ei kiinnostanut enää ollenkaan niin paljoa, mutta kauniisti rakennetut annokset tuotiin juuri eteemme.
"Odotahan", vastasin miehen kysymykseen ruuasta. Kalastin harrukkaan vähän kaikkea ja vein koko komeuden sitten hitaasti ja aistillisesti imeskellen suuhuni. Johon voisi kyllä laittaa jotain ihan muuta...
"Juuri sopivan hienostunut ja kevyt, mutta silti täyttävä valinta annokseksi. Jatkoon", hymyilin. Odotin jännittyneenä miehen reaktiota viattomille iskuyrityksilleni.
"Mitä sä muuten teet, Auburnin ja hevosten lisäksi? Miten teillä menee Haitan kanssa?" kysyin, vaihtaen viekkaasti aihetta. Treffeillä taisi joutua keskustelemaan, enkä halunnut olla ihan liian ilmiselvästi Mikestä kiinnostunut.
"Odotahan", vastasin miehen kysymykseen ruuasta. Kalastin harrukkaan vähän kaikkea ja vein koko komeuden sitten hitaasti ja aistillisesti imeskellen suuhuni. Johon voisi kyllä laittaa jotain ihan muuta...
"Juuri sopivan hienostunut ja kevyt, mutta silti täyttävä valinta annokseksi. Jatkoon", hymyilin. Odotin jännittyneenä miehen reaktiota viattomille iskuyrityksilleni.
"Mitä sä muuten teet, Auburnin ja hevosten lisäksi? Miten teillä menee Haitan kanssa?" kysyin, vaihtaen viekkaasti aihetta. Treffeillä taisi joutua keskustelemaan, enkä halunnut olla ihan liian ilmiselvästi Mikestä kiinnostunut.
Isabella S.- Tallinomistaja
- Ikä : 35
Viestien lukumäärä : 972 -
Vs: Mites tässä nyt näin kävi?
Mikke A. 12.11.17 21:13
Virnistin Isabellan flirttailulle, sillä pidin siitä, ettei hän yrittänyt yhtään peitellä sitä. Arvostin suorapuheisuutta aina, koska myös minä harrastin sitä.
Isabella pyysi sitten odottamaan hetkisen maistaakseen eteen tuotua annosta. Minä odotin hymyillen tämän reaktiota ruokaan ja tarkkailin kuinka nainen otti haarukkaansa vähän kaikenlaista lautaselta. Viekas hymy kasvoillani seurasin kuinka Isabella jatkoi eleillään mitä aiemminkin ja sydämeni syke taisi nousta aavistuksen. Kyllähän sitä sinkulla himot nousivat aika nopeastikin. Varsinkin kun Isabella ei piiloitellut ajatuksiaan melkein yhtään. Siinä vaiheessa jopa pieni välimatkamme tuntui jo liian pitkältä.
En edes kyennyt vastaamaan Isabellan iskuyrityksiin tässä vaiheessa mitenkään, sillä yritin edes vähän hillitä itseäni. Siispä join uuden kulauksen juomastani ja loin hymyn naiselle.
"Mainiota, ehkä makumme kohtaavat jatkossakin", vastasin tyynesti ja maistoin itsekin sitten ateriaa.
Haarukallisen jälkeen olin jatkamassa edellisestä aiheesta, mutta brunette ehti siirtyä jo hevosiin uudestaan ja olkia kohauttaen olin ihan mukana. Jos Isabella halusi arkikeskustelua niin pystyihän sitä juttelemaan niistäkin. Tässä vaiheessa se tuntui vain kiusoittelulta.
"Mitäpäs minä... Nautin elämästä ja kyllähän sitä tulee kuntoiltua aika paljon. Onhan se kiva kun pääsee Haitan kanssa etenemään, varsinkin kun nyt on mennyt ihan hyvin. Tosin olisihan se ihan kiva löytää rinnalle toinenkin hevonen.."
Isabella pyysi sitten odottamaan hetkisen maistaakseen eteen tuotua annosta. Minä odotin hymyillen tämän reaktiota ruokaan ja tarkkailin kuinka nainen otti haarukkaansa vähän kaikenlaista lautaselta. Viekas hymy kasvoillani seurasin kuinka Isabella jatkoi eleillään mitä aiemminkin ja sydämeni syke taisi nousta aavistuksen. Kyllähän sitä sinkulla himot nousivat aika nopeastikin. Varsinkin kun Isabella ei piiloitellut ajatuksiaan melkein yhtään. Siinä vaiheessa jopa pieni välimatkamme tuntui jo liian pitkältä.
En edes kyennyt vastaamaan Isabellan iskuyrityksiin tässä vaiheessa mitenkään, sillä yritin edes vähän hillitä itseäni. Siispä join uuden kulauksen juomastani ja loin hymyn naiselle.
"Mainiota, ehkä makumme kohtaavat jatkossakin", vastasin tyynesti ja maistoin itsekin sitten ateriaa.
Haarukallisen jälkeen olin jatkamassa edellisestä aiheesta, mutta brunette ehti siirtyä jo hevosiin uudestaan ja olkia kohauttaen olin ihan mukana. Jos Isabella halusi arkikeskustelua niin pystyihän sitä juttelemaan niistäkin. Tässä vaiheessa se tuntui vain kiusoittelulta.
"Mitäpäs minä... Nautin elämästä ja kyllähän sitä tulee kuntoiltua aika paljon. Onhan se kiva kun pääsee Haitan kanssa etenemään, varsinkin kun nyt on mennyt ihan hyvin. Tosin olisihan se ihan kiva löytää rinnalle toinenkin hevonen.."
Mikke A.- Entinen tallilainen
- Ikä : 31
Viestien lukumäärä : 134 -
Vs: Mites tässä nyt näin kävi?
Isabella S. 12.11.17 23:03
Yritin tarkkailla Mikkeä, mutta miestä oli hankala lukea. Oliko se mukana flirtissä vai vaan todella tyyni ja hyvätapainen? Ainakaan mies ei pelästynyt ja jatkoi ihanan suoraa katsekontaktia. Panin tyytyväisenä merkille, että Mikke hymyili tietäväisenä kehuilleni ruuasta. Mies oli selkeästi varma omasta maustaan ja olisi varmaan laittanut vastaan, jos olisin haukkunut annoksen.
Mietin Miken vastauksia hetkisen. Nauttii ja kuntoilee? Toisin sanoen, Mikke oli saanut rahansa jostain muualta. Hymyilin vähän ja tarkkailin miestä lisää. Varmasti perittyä rahaa, sillä etiketti ja ruokailutavat luonnistuivat mieheltä leikiten. Hyvin pukeutuva, erittäin siisti varusteidensa suhteen, hyvä ratsastaja, rikas ja komea. Miten tällainen mies laukkasi vapaana? En voinut kuin hämmästellä hyvää tuuriani, kun keskityin taas kuuntelemaan Mikkeä.
"Ai toinen hevonen?" tartuin kiinnostavaan tietoon heti. "Olen itsekin vähän villiintynyt viime aikoina. Ostin sekä uuden estehevosen, kahdeksanvuotiaan.... ööö, Ankan", aloitin ja nielaisin ruokaa väärään kurkkuun. Ei sen lempinimen pitänyt jäädä! Nopeasti yskien jatkoin. "Ja sitten koulutamman, joka on hädin tuskin ratsutettu ja ihan liian iso minulle. Jotenkin kouluratsastus on alkanut kiinnostaa ja toisaalta ajattelin siitä ehkä siitostammaa. Amandalla on aina oreja, joten minun tammani ovat vuoronperään paksuna. Minan voisi kyllä oikeastikin astuttaa, jotta nuori tamma saisi sitten parhaassa kilpaiässä keskittyä pelkästään suorittamiseen", selitin. Ruoka oli oikeastikin taivaallista ja kuiva valkoviini sopi sen kanssa valloittavasti yhteen. Viini alkoi jo kohota päähäni ja rentouduin entisestään.
Mietin Miken vastauksia hetkisen. Nauttii ja kuntoilee? Toisin sanoen, Mikke oli saanut rahansa jostain muualta. Hymyilin vähän ja tarkkailin miestä lisää. Varmasti perittyä rahaa, sillä etiketti ja ruokailutavat luonnistuivat mieheltä leikiten. Hyvin pukeutuva, erittäin siisti varusteidensa suhteen, hyvä ratsastaja, rikas ja komea. Miten tällainen mies laukkasi vapaana? En voinut kuin hämmästellä hyvää tuuriani, kun keskityin taas kuuntelemaan Mikkeä.
"Ai toinen hevonen?" tartuin kiinnostavaan tietoon heti. "Olen itsekin vähän villiintynyt viime aikoina. Ostin sekä uuden estehevosen, kahdeksanvuotiaan.... ööö, Ankan", aloitin ja nielaisin ruokaa väärään kurkkuun. Ei sen lempinimen pitänyt jäädä! Nopeasti yskien jatkoin. "Ja sitten koulutamman, joka on hädin tuskin ratsutettu ja ihan liian iso minulle. Jotenkin kouluratsastus on alkanut kiinnostaa ja toisaalta ajattelin siitä ehkä siitostammaa. Amandalla on aina oreja, joten minun tammani ovat vuoronperään paksuna. Minan voisi kyllä oikeastikin astuttaa, jotta nuori tamma saisi sitten parhaassa kilpaiässä keskittyä pelkästään suorittamiseen", selitin. Ruoka oli oikeastikin taivaallista ja kuiva valkoviini sopi sen kanssa valloittavasti yhteen. Viini alkoi jo kohota päähäni ja rentouduin entisestään.
Isabella S.- Tallinomistaja
- Ikä : 35
Viestien lukumäärä : 972 -
Vs: Mites tässä nyt näin kävi?
Mikke A. 26.11.17 18:30
Yllätyin kovasti siitä kun Isabella mainitsi, että oli ostanut koulutamman. Siinä vaiheessa kiinnostukseni nousi huomattavasti ylöspäin. Kuuntelin kuinka nainen kertoi, että sen hevosen voisi jopa astuttaa ja kun puhe oli myös Amandan hienoista kouluoreista niin uudet ajatukset alkoivat raksuttamaan päässäni.
"Onko tämä Mina sitten kuinka laadukas? Olen pitkään harkinnut jopa ihan varsan ostamista jos sopivat vanhemmat löytyisivät ja kun mainitsit, että olet mahdollisesti astuttamassa tamman.. voisin mahdollisesti olla kiinnostunut", olihan se nimittäin todella parempi vaihtoehto ostaa varsa tutusta tallist. "Pääsisi oikeasti seuraamaan hevosen kehittymistä pienestä pitäen", tuumin ja jäin sitten odottelemaan Isabellan reaktiota puheisiini. Samalla söin pienemmän haarukallisen ruokaa.
"Onko tämä Mina sitten kuinka laadukas? Olen pitkään harkinnut jopa ihan varsan ostamista jos sopivat vanhemmat löytyisivät ja kun mainitsit, että olet mahdollisesti astuttamassa tamman.. voisin mahdollisesti olla kiinnostunut", olihan se nimittäin todella parempi vaihtoehto ostaa varsa tutusta tallist. "Pääsisi oikeasti seuraamaan hevosen kehittymistä pienestä pitäen", tuumin ja jäin sitten odottelemaan Isabellan reaktiota puheisiini. Samalla söin pienemmän haarukallisen ruokaa.
Mikke A.- Entinen tallilainen
- Ikä : 31
Viestien lukumäärä : 134 -
Vs: Mites tässä nyt näin kävi?
Isabella S. 28.11.17 21:00
Mikke vaikutti huomattavan innostuneelta kouluostoksestani.
"No siis... tamma on vielä selkeästi raaka ja melkoisen työläs ratsastaa. Kyllä siitä kuitenkin liikettä löytyy ja sukulaiset yltävät Grand Prix -tasolle. Oikeastaan ajattelin, että tamman järkevä luonne voisi tasoittaa Amandan pöhköjen orien geenejä. Ja kasvattajan ja mun yhteisveikkaus on, että Mina yltäisi Intermediate-tasoille. GP-orilla varsasta pitäisi siis tulla ihan potentiaalinen ja saat toki kokeilla Minaa, jos haluat. Se on mulle ihan liian iso ja väärää lajia joka tapauksessa", naurahdin. "Eli tiineeksi vaan... Ja toki saat etuoikeutetun aseman ostajana. Jos varsa ei kelpaakaan sulle, myydään se sitten eteenpäin. Saat valita isäorin."
Jatkoin syömistä, mutta katselin Mikkeä hymyillen. Miehen innostus sai itsenikin hyvälle tuulelle - ehkä Mina oli ollut järkevä ostos.
"No siis... tamma on vielä selkeästi raaka ja melkoisen työläs ratsastaa. Kyllä siitä kuitenkin liikettä löytyy ja sukulaiset yltävät Grand Prix -tasolle. Oikeastaan ajattelin, että tamman järkevä luonne voisi tasoittaa Amandan pöhköjen orien geenejä. Ja kasvattajan ja mun yhteisveikkaus on, että Mina yltäisi Intermediate-tasoille. GP-orilla varsasta pitäisi siis tulla ihan potentiaalinen ja saat toki kokeilla Minaa, jos haluat. Se on mulle ihan liian iso ja väärää lajia joka tapauksessa", naurahdin. "Eli tiineeksi vaan... Ja toki saat etuoikeutetun aseman ostajana. Jos varsa ei kelpaakaan sulle, myydään se sitten eteenpäin. Saat valita isäorin."
Jatkoin syömistä, mutta katselin Mikkeä hymyillen. Miehen innostus sai itsenikin hyvälle tuulelle - ehkä Mina oli ollut järkevä ostos.
Isabella S.- Tallinomistaja
- Ikä : 35
Viestien lukumäärä : 972 -
Vs: Mites tässä nyt näin kävi?
Mikke A. 30.11.17 12:15
Nyökkäilin Isabellan kertomukselle Minasta. Tamma vaikutti kyllä oikein lupaavalta nuorelta.
"Kuulostaisi aika hyvältä diililtä", hymyilin naisen ehdotuksille. "Ja kokeilisin Minaa oikein mielelläni".
Sen jälkeen jatkoimme syömistä jutellen diilistä enemmän ja ilta päättyi lopulta oikein hyviin tunnelmiin. Yleensä tällaiset erilaisen oudot ideat saivat seuraavana päivänä morkkiksen aikaan, mutta tämä vaikutti oikeasti varsin lupaavalta mahdollisuudelta. Lisäksi olin päässyt tutustumaan Isabellaan lähemmin, enkä todellakaan pahastunut siitä..
//lopetus
"Kuulostaisi aika hyvältä diililtä", hymyilin naisen ehdotuksille. "Ja kokeilisin Minaa oikein mielelläni".
Sen jälkeen jatkoimme syömistä jutellen diilistä enemmän ja ilta päättyi lopulta oikein hyviin tunnelmiin. Yleensä tällaiset erilaisen oudot ideat saivat seuraavana päivänä morkkiksen aikaan, mutta tämä vaikutti oikeasti varsin lupaavalta mahdollisuudelta. Lisäksi olin päässyt tutustumaan Isabellaan lähemmin, enkä todellakaan pahastunut siitä..
//lopetus
Mikke A.- Entinen tallilainen
- Ikä : 31
Viestien lukumäärä : 134 -
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa