Hae kesätallipaikkaa Auburnista!

Hae kesätallipaikkaa Auburnista!

Auburnissa on tarjolla nopeasti jaettavia kesätallipaikkoja, joiden avulla uudet ihmiset pääsevät tutustumaan tarinaympäristöömme tallilaisina. Tarjolla on tarinointiseuraa sekä tavoitteellisimmille valmennuksia!

Lue info täältä

Kirjoita alle vapaamuotoinen hakemuksesi (ei vielä rekisteröitymistä). Linkitä paikkaa hakevan hevosen sivut, esittele hahmo (linkillä esittelyyn tai lyhyehkösti tässä) sekä kerro hieman motivaatiostasi. Hakemuksen ei tarvitse olla erityisen pitkä tai mikään superpanostettu!

Huomaathan, että tallipaikka on väliaikainen (15.9.20 asti). Vastaamme hakijoille noin viikon kuluessa aina henkilökohtaisesti.

Kiitos kiinnostuksestasi Auburnia kohtaan!

Tallipaikkaa hakee nuori friisiläisruuna Heracles. Hera on nuoresta iästään huolimatta perusfiksu kaveri, jonka ratsun ura on alkumetreillä. Perus asiat on ruunalla hyvin hallussa ja seuraavaksi olisi tarkoitus lähteä viemään koulutusta eteenpäin ja katsoa, mihin tasolle saakka rahkeet riittää kouluratsastuksessa. Tavoitteena saada taso ainakin Vaativaan ja mahdollisesti vielä pidemmällekin, jos ruunasta siihen vain on. Auburn estate vaikuttaa nuorelle hevoselle sopivalta paikalta alkaa treenaamaan valvovan silmän alla, ja tämän takia tämä haku tuli täydelliseen kohtaan.

Mian esittelyn saittekin jo vieraskirjassa, mutta liitän sen tähänkin. Toki tulevaisuuden tavoitteet omasta hevosesta muuttui nyt hieman ajankohtaisemmaksi. Realistisuuden vuoksi mietin, että Mia olisi vain Heran ylläpitäjä tarinallisesti.


Historiaa

Mia syntyi vuoona 1997 varakkaan perheen esikoiseksi. Hänen vanhemmat, Eva ja Mikael Rosendahl, ovat molemmat menestyneitä kenttäratsastajia ja sittemmin tunnettuja valmentajia. Mian elämää piristämään syntyi vuonna 2000 kaksoset, Ava ja Nico. Myös molemmat sisaruksista ovat kilpailevia ratsastajia. Mia on perheensä kanssa hyvissä väleissä ja tulee perimään vanhempiensa kilpatallin sisarustensa kanssa. Tällä hetkellä hän kuitenkin asustaa Murronmaalla ja käy tapaamassa perhettään silloin tällöin.

Mian elämän lapsuusvaihe oli hyvinkin tavanomainen. Hyvillä papereilla peruskoulusta valmistunut nuorukainen kävi Tampereella arvostetun lukion ja lähti sen jälkeen lukemaan lääketiedettä Murronmaalle. Mia aloittaa Murronmaan yliopistossa lääkiksen viidennen vuotensa. Opiskelut ovat kuitenkin hyvin työpainotteista, ja hän työskentelee Murronmaan yliopistollisessa sairaalassa erilaisissa tehtävissä.

Koulun ja työn ohella Mia käy salilla ja toimii somevaikuttajana. Lähinnä sydäntä on kuitenkin ratsastus, joka jäi Murronmaalle muuton yhteydessä tauolle. Töiden vakiinnuttua, Miaa alkoi kuitenkin kiinnostaa taas tavoitteellisen ratsastuksen aloittaminen. Tästä syystä hän ajatteli tulla Auburniin kärkkymään hevoskaveria.


Kokemus

Kuten olettaa saattaa, Mia on ollut hevosten kanssa tekemisissä koko ikänsä. Varsinaisesti hän kiinnostui ratsastuksesta kuitenkin vasta seitsemän vuotiaana. Tuolloin hän alkoi käymään sisarustensa kanssa vanhempiensa tallilla ratsastustunneilla. Mia kehittyi nopeasti ja ensimmäisen oman ponin hän sai 12-vuotiaana. Connemara tamman kanssa Mia aloitti kilpailemisen sekä koulussa, että esteillä. Lukio-ikään tullessa Mia osti puoliverisen, jonka kanssa kilpaili myös kenttäratsastuksessa. Murronmaalle muuttaessa hevonen jäi Mian siskolle, Avalle, kilparatsuksi. Tarkoituksena Mialla on hankkia oma hevonen opintojen päätyttyä.

Viimeiset neljä vuotta Mia on ratsastanut säännöllisen epäsäännöllisesti. Hän käy suhteellisen usein kotonaan vanhempien tallilla ratsastamassa, jos hänellä sattuu useampi vapaapäivä peräkkäin. Mian ratsastustaso pyörii Vaativan B:n tasolla ja rataesteitä hän on hypännyt 130cm saakka. Mian tavoitteena on tällä hetkellä löytää hevonen, jonka kanssa alkaa tavoitteellisesti treenaamaan, kilpailemaan, sekä nostamaan omaa tasoa pikkuhiljaa ylöspäin.


Luonne

Mia on luonteeltaan avoin ja täynnä energiaa. Hän tulee hyvin ihmisten kanssa toimeen ja on yleisesti ottaen ystävällinen kaikille. Tämä ei tarkoita sitä, että Mia pitäisi kaikista, mutta pitää suurimmaksi osaksi negatiiviset ajatukset itsellään, tai tuo ne ulos rakentavasti sen sijaan, että rupeaisi polkemaan ketään alas. Lähes aina nuoren naisen kasvoilla on aurinkoinen hymy ja heleän naurun tunnistaa varmasti kaukaa. Mia on päämäärätietoinen ja sitoutuu siihen, mitä tekee. Häneltä löytyy ihailtavaa itsekuria niin omassa käytöksessään, kuin myös tekemisessään. Varakas perhe tai kaveripiireissä suuri suosio ei ole noussut päähän, vaan Mia on avulias ja nöyrä, vaikka ulkomuoto voisi antaa olettaa toisin.

Mia on empaattinen ja myötätuntoinen, joka tuntuu aina asettuvan heikomman puolelle. Satunnaiset huonot päivät näkyvät yleensä tavattomana hiljaisuutena ja Mia sulkeutuu silloin yleensä omaan kuplaansa, eikä välttämättä heti tajua, jos joku yrittää häntä lähestyä. Mia on kuitenkin suhteellisen helppo saada hyvälle tuulelle.

Mia on myös spontaani ja lähtee herkästi kokeilemaan jotain uutta. Monesti hän on myös itse kehittelemässä jotain kivaa itsensä tai kavereiden päänmenoksi. Mia on luova ja tykkää olla mukana suunnittelemassa tapahtumia tai muuta kivaa.

Hei Mia, tervetuloa porukkaamme kesäksi! Hera pääsee muuttamaan tammatalliin (karsina 14), tarhakavereita hänelle päivittyy mahdollisesti myöhemmin (alkuun yksin tarhassa 6). Hyvin todennäköisesti tarhakaveriksi tulee ainakin naapuritarhan Rinna. Treenikesä nuoren kouluhevosenalun kanssa kuulostaa hyvältä ajatukselta (itse asiassa myös Rinna on nuori kouluratsu), kunhan tietenkin toimitaan hevosen ikä huomioiden, eikä rasiteta nuorta liiaksi! Valmennuksissa tämä huomioidaan toki ja todennäköisesti keskitytään ihan perustyöskentelyn vahvistamiseen. Nuoren hevosen ratsastaminen vie varmasti myös Miaa eteenpäin, vaikka pidemmän tähtäimen suunnitelmianne tasonousuista ym. ei välttämättä tämän muutaman kuukauden aikana ehtisikään toteuttaa. Tarpeen mukaan valmentaja saattaa myös suositella ammattiratsuttajaa - riippuen ratsukon yhteistyöstä ja Mian kokemuksesta näin nuoren kanssa!

Sitten käytännön asiaa: voit nyt rekisteröityä foorumillemme. Rekisteröityminen vaatii tunnuksen aktivoimisen ylläpidolta, mutta yritän seurata sähköpostia useamman kerran päivässä tämän varalta. Jos olet sama Katya kuin Velmun hoitamista suunnitellut Katya S., niin voit myös vain vaihtaa nimimerkkisi vanhoissa tunnuksissa Mia R.:ksi! Laitan sinulle sitten yksityisviestillä täällä linkin Discord-kanavallemme, mikäli haluat hyödyntää sitä tarinointiseuran etsimiseen, toisten tarinoiden kehumiseen jne. Discord on varmasti nopein tapa kysellä ja suunnitella muiden tallilaisten kanssa, mutta sen käyttö ei ole tietenkään pakollista. Tiedotukset pyritään aina laittamaan myös foorumin puolelle. Tervetuloa vielä!

Kiitos! Joo sama henkilö täällä! En muistanut että olen jo rekisteröitynyt tänne.

Hei,

Kuten lauantaina kisoissa olikin puhetta, hakisin nyt kesätallipaikkaa hevoselleni Virmalan Puhuri. Meille riittäisi puolihoitopaikka, sillä minulla on töitä tällä hetkellä niin vähän, että kerkeän hyvin käymään päivittäin tallilla. Itselleni tuttu talliympäristö ja aktiivisesti pyörivät valmennukset tekivät päätöksen puolestani ja mielelläni olisin tulossa Puten kanssa teille kesäksi asustamaan. Tarvitsenkin nyt säännöllistä tukea ja opastusta ruunan kanssa ja uskon, että Merikanto pystyisi auttamaan meitä etenemään.

Putte on ruunattu myöhään, mutta se pärjää hyvin tallissa tamman vieressä. Sitä ei voi kuitenkaan tarhata tammojen kanssa. Ruuna omaa vieläkin voimakkaan paimennusvietin, omii tammoja itselleen ja luultavasti juoksuttaisi tarhakaverinsa hengiltä. Tarhaaminen onnistuu sellaisen orin tai ruunan kanssa, joka on joko todella kiltti ja antaa Puten päsmäröidä tai on selkeästi pomo, joka pistää ruunan heti ruotuun. Yksin tarhaaminen sujuu myös. Rehut tuon toistaiseksi itse, kun niitä on vielä edellisestä paikasta jäljellä.

Toivottavasti paikkoja on vielä jäljellä ja hyväksytte meidät talliporukkaanne, jotta pääsisimme muuttamaan piakkoin!

Ystävällisin terveisin,
Jemiina Rajala

--

Jemi lähti kaksi kesää sitten miehen matkaan, perusti tämän kanssa tallin Vientareeseen, erosi ja haluaa nyt mahdollisimman kauas tästä henkilöstä takaisin tutuille kulmille. Hän haluaa edes lyhyen hengähdystauon itselleen, eikä stressaa tällä hetkellä siitä, mihin syksyllä hevosensa vie. Tevi nauttii eläkepäivistään ex-Pietarin kotitallissa seuraponina ja Jemin lupaava nuori puoliveriori lähti ulkomaille kesälaitumelle ja siitä lisäkoulutukseen. Putte - vastikään ruunattu suomenhevonen - on ainut ratsu, jolla Jemi pystyy tällä hetkellä treenaamaan ja kilpailemaan. Ja sitä tämä kaksikko rakastaa, kilpailemista.

Hei Jemiina, tervetuloa takaisin! Olipa todella kiva kuulla, mitä Jemille on välissä ehtinyt kuulua. Ehkä jotain näistä asioista selviää vielä tallilaisillekin..

Ja voihan Putte! Historiankirjat ovat sekaisin, Auburnin ensimmäinen suomenhevonen! Laitetaan Putelle vaikkapa tammatallista karsina 15 juuri meille muuttaneen Hera-ruunan vierestä. Tarhaus onnistuu yksin (tarha 15). Päivitän Puten tiedot listauksiin, kun pääsen seuraavan kerran koneelle.

“Mä haluan, että sä otat Salsan vastuulles sillä välin, kun mä olen Hollannissa”, Aleksi tokaisi suoraviivaisesti ja nojaili vastapäisessä karsinassa talikon varteen. Mies tuijotti mua syvälle silmiin jääden odottamaan reaktiotani. “Jaa mitä että?” puuskahdin nostaen käteni vaistomaisesti lanteilleni. “Niin. Hain teille kesäksi tallipaikkaa Auburnista. Pääsette valmentautumaan esteillä”, Aleksi jatkoi ja mun oli pakko siristää silmiäni tarkastellakseni miehen ilmeitä paremmin sen varalta, että tämä oli taas jotain hulvattoman hauskaa pilaa. “Pah. Minäkö hyppäisin esteitä?” nauroin ja heiluttelin kädessäni olevia kankisuitsia. “Joojoo, eikö ookkin mahtavaa?” Aleksi virnisti ja heitti talikollisen tavaraa kottikärryyn sellaisella voimalla, että paska lensi.
Todella mahtavaa. Kerrassaan erinomaista.

Amelie Backlund on 22-vuotias vannoutunut kouluratsastaja, joka palasi vasta taannoin Suomeen Eurooppaa kierrettyään. Nainen on kouluttautunut matkaoppaaksi lähinnä vanhempiensa painostuksesta ("jokin oikea ammatti pitää olla, ei hevosilla itseä elätetä"), mutta siitä huolimatta Amelie ei ole juurikaan työskennellyt virassa, vaan hevoset ja mallimaailma ovat vetäneet naista sitäkin enemmän puoleensa. Mallinmitoissa oleva hoikka blondi on tunnettu tulisesta luonteestaan ja sanavalmiista asenteestaan. Kovan ulkokuoren alla kuitenkin piilee herkkä ja haavoittuvainen luonne.

Salsa, eli Shazerac on vasta nelivuotiaaksi kääntynyt 4-vuotias kenttäratsun alku. Osittain arabianhevosista polveutuvalla Salsalla vauhtia ja luonnetta riittää - se on tietyissä tilanteissa aika tammamainen ja välillä saa pitää ihan varansa, ettei seuraavassa hetkessä hoitajan takalistoa korista hevosen hampaanjäljet.

---

Olen jo pitkään seurannut sivusta Auburnin toimintaa ja kesätallipaikka olisi kiva mahdollisuus tutustua tallin toimintaan lähemmin. Ameliella itsellään on tosiaan kaksi oria, joten niistä kumpikaan ei sopinut nyt tähän hakuun. Toivottavasti siis tämmöinen tarinallisesti vähän erikoisempi asetelma ei haittaa

Hei Amelie, tervetuloa porukkaan! Hauskaa, että saamme useamman nuoren samasta ikäryhmästä! Salsa onkin meille suvultaan tuttu: sen vuotias pikkuveli Kärppä on vanhemman perijättären Isabellan omistuksessa, ja laiduntaa tämän kesän muiden poikien kanssa metsälaitumella. Tarina Salsan muuton takana kuulostaa kiinnostavalta! Tosiaan orien tarhauksia ja karsinapaikkoja on haastavampi järjestää.

Salsa pääsee muuttamaan yksityistallin karsinaan 1 ja tarhaamaan Rinnan kanssa tarhaan 7. Kun olet rekisteröitynyt foorumillemme, laitan sinulle yksityisviestillä linkin discordiin, mikäli haluat käyttää sitä. Tervetuloa vielä!

Heippa vaan!

Me tultaisiin Kuiskeen kanssa sotkemaan historiankirjoja vielä vähän lisää. Kesätallipaikkaa siis hakee nelivuotias suomitamma Syyn Kuiskuttaja, joka on päätynyt ylläpitäjälleen niin sanotusti puolivahingossa ratsastettavaksi ja eteenpäin vietäväksi. Kuiske on yleisesti ihan sopuisa ja kiltti tamma, mutta tietysti pilkkeellä silmäkulmassa. Ratsastaessa kaipaa vielä paljon tukea ratsastajaltaan, joten Kuiske, tai tutuille vaan Kissa ei sovellu ihan osaamattomien ratsastettavaksi. Tamman kanssa harjoitellaan kuitenkin vielä hevosen elämää, ja siksi kevyempi kesäpaikka olisi meille oikein passeli.

Kuiske päätyi varsinaiselle omistajalleen kasvattimyyntien kautta, mutta nainen totesi pian, ettei osaaminen riittänyt tamman eteenpäin viemiseen. Niinpä sitä päädyttiin kilauttamaan hyvälle kaverille, ja tässä sitä ollaan. Lidia Railakka, belgialaissuomalainen kilparatsastaja, jonka oma hevonen meni monttuun vain kuukausia aikaisemmin pahan ähkyn takia.

Lidia on 24-vuotias nainen, jonka ratsastus harrastuksen ovat vanhempansa rahoittaneet nuoresta asti. Nainen päätyi hevosten kanssa tekemisiin vasta 13-vuotiaana, siinä missä useat muut ovat istuneet ponien selässä kumisaappaan kokoisesta. Kehittyminen oli kuitenkin sitäkin nopeampaa ja Lidia saikin ensimmäisen hevosensa jo kaksi vuotta myöhemmin. Siitä lähtien on nelijalkaisten selässä istuttu enemmän tai vähemmän ja kilpailtu samaa rataa ulkomailla ja koto Suomessa. Nainen ei painotu oikeastaan mihinkään lajiin, ja treenaa mielellään kaikkea koulusta maastoesteisiin. Kuiskeen Lidia tapasi ensimmäsen kerran vasta päälle viikko sitten, joten yhteisen matkan pituus ei tosiaankaan ole päätä huimaava. Nainen oli erittäin epäileväinen, siinä vaiheessa kun tamman omistaja hänelle soitti. "Suomenhevonen? Miksi ihmeessä minä suomenhevosta ratsastaisin?" Lidia on tottunut niihin hienoihin ja säpäköihin puoliverisiin, eikä aluksi voinut ajatellakkaan ottavansa nuorta suomitammaa ratsutettavakseen. Niin siinä kuitenkin kävi, että jokin Kuiskeessa sulatti naisen puoliveriseen sydämeen kylmäverisillekkin paikan. Lidia ei millään tasolla tahtoisi myöntää, että tamman ratsastus olisi hänen päätöksensä, ja antaakin ymmärtää, että tekee sitä niin sanotusti "pakotettuna." Auburn olisi siis hyvä pakopaikka Lidialle muiden hengenheimolaistensa joukkoon. Kovan tason kilparatsastajiin kun harvemmin törmää pienillä maalaistalleilla.

Lidia voi ensinäkemältä antaa hieman kylmän ja ylenkatsovan kuvan. Sitä hän saattaa oikeastaan alussa ollakkin ja lämpenee vasta, kun älyää, ettei jokaisen nurkan takana vaani mahdollinen vihamies. Tutustuessa, naisesta kuoriutuu ystävällinen ja nauravainen ihminen. Spontaani Lidia ei todellakaan ole, ja onkin yleensä se yksi yksinäinen jarruttelija. Maastoreissut pitää tietää vähintään kolme päivää aikaisemmin, ja auta armias, jos joku ehdottaakin suunnittelemattomia loppukäyntejä luonnon helmassa. Ratsastaessa ja hevosten kanssa nainen on päättäväinen ja hyvin motivoitunut. Edellisen hevosensa, joka sopivasti oli nimetty Katiksi, kanssa hän päätyi harjoittelemaan kärsivällisyyttä jokapäiväisessä elossa. Katti oli tamma isolla teellä, eikä ollut päivää, jolloin ei jostakin pitänyt pitää pientä keskustelutuokiota. Kisoissa hienohelman leiman saanut Lidia, ei tosiasiassa ole erityisen hienostunut sanan siinä merkityksessä. Kisoissa vaan sattuu olemaan ylimääräistä stressiä mukana ja selkä suorana. Nainen nauttii metsäretkistä koiransa kanssa siinä missä muutkin, ja harrastaakin aktiivista retkeilyä siskonsa kanssa, sen mitä hevosilta ehtii.

Ulkonäöltään Lidia on pitkälti perus suomalaisen näköinen. Sinertävän harmaat silmät, perus maantienharmaat hiukset, joihin tosin on lisätty kampaajalla vaaleita raitoja, ja sirot kasvot. Kehon rakenteeltaan hän on vankka ja hyvässä kunnossa. Pukeutumistyyliin kuuluu usein vaaleanpunaisia paitoja, tummansinisiä huppareita tai takkeja ja usein harmaat grippiratsastushousut. Hiukset on tiukalla ja ponnarilla ja korvista löytyy molemmilta puolilta kaksin kappalein helmiä. Lidia on kaksikielinen belgialaisen isänsä ja suomalaisen äitinsä takia, ja puhuukin suomen lisäksi sujuvaa saksaa.

Auburnin foorumia ja sivuja olen jo pitemmän aikaa vakoillut mahdollisen tallipaikka- tai vuokraajahakujen takia, joten tämä sattui nyt paremmin kuin hyvin. Toivottavasti meille löytyypi siis paikka, ja Lidia ja Kuiske pääsevät tutustumaan Auburnin antimiin!

Hei, Lidia! Tervetuloa sinullekin! Suomenhevostili on näemmä peruuttamattomasti avattu. Toivottavasti Lidia ei ota liikaa itseensä, mikäli huomaa Sokkien katsovan hevostaan väkinäisesti hymyillen (tai pelkästään jäisesti tuijottaen Amandan tapauksessa). Onneksi Kissa vaikuttaa huippusukuiselta suomenhevoseksi; se seikka ja kaunis musta väritys luultavasti pehmittävät ainakin Isabellan ilmettä ja suhtautumista. Sinullakin on todella kiva taustatarina keksittynä ja Lidia hahmona vaikuttaa kutkuttavan värikkäältä lisältä jo ennestään varsin värikkääseen talliporukkaamme.

Koska Kissakin on nuori, laitetaan hänet samaan tarhaan juuri muuttaneiden nuorten tammojen Rinnan ja Salsan kanssa. Karsinapaikan neito saa tammatallista yksityistallin jo täytyttyä (karsina 18). Rekisteröidy foorumillemme, niin laitan sinullekin sitten yksityisviestiä.

Kalla Cupin jälkeen Rossi Eventersissä, Belgiassa.
"Mä aion hakea tallipaikkaa Ronjalle Auburnista", sanoin puoliääneen hevosenhoitajalleni Danille.
"Ronjalle? Eihän sen kanssa voi tehdä juurikaan, se on kaksi ja risat", Dan totesi kohottaen toista kulmakarvaansa. "Eikö sen ole ihan hyvä siellä Paloniemessä [Suomessa, Nathanielin äidillä] varsalaitumella?"
"On on, siinähän se jutun juju on, ettei sen kanssa tarvitse tehdä mitään", totesin lakonisesti ja jatkoin maireampaan sävyyn. "Mutta näithän sinä ne naiset?"

Tallipaikkaa hakee suomalais-italialainen Nathaniel, jonka äiti asustelee Suomessa kasvattaen Suomenhevosia, isä Britanniassa laukkatilalla. Mies majailee itse Belgiassa kenttäratsuineen, joskin jättäen niistä huolehtimisen hyvin pitkälti hevostenhoitajille. Nathaniel itse ratsastaa yleensä vain valmiiksi lämmitellyillä hevosilla esteillä tai maastoesteillä. Mies ei ole viimeiseen viiteentoista vuoteen hoitanut itse hevostaan, vaan kaikki on tullut hänelle rahan turvin valmiina. Hevostenhoidon sijaan mies on keskittynyt kaatamaan naisia ja juhlimaan.

Ronjaa hänellä olisi tarkoitus käydä katsomassa viikottain ja puuhastella sen kanssa jotain pitäen kulisseja yllä hevostaan rakastavasta tyypistä. Ronja on kuitenkin vasta 2-v eli laiduntaisi mahdollisuuksien mukaan koko kesän. Pilkullinen tammavarsa on luonteeltaan jokseenkin raivostuttava. Se ei välttämättä tule toimeen kaikkien kanssa ja karkailee helposti laitumelta, mikäli siihen pienintäkään mahdollisuutta on. Hoitaessa se on peruskiltti, mutta toivottoman jääräpäinen.

(Mää en nyt jostain syystä saa näitä linkkejä toimiin, niin linkkaan Ronjan vielä erikseen tähän alle kun en varmaan voi muokata tätä myöhemmin http://lorukerubi.fi/y/ronja.html Nathanielin esittely löytyy linkkinä Ronjan sivuilta)

Hei Nathaniel! Hauskan erilainen kuvio tallipaikkatarpeen taustalla - kekseliästä! Ainakin tässä viestissä linkit näyttävät toimivan ihan oikein, ehkäpä ne eivät vain näkyneet esikatselussa..? Foorumin asetuksiin on kyllä laittettu, että myös vierailijat saavat linkittää.

No, joka tapauksessa, tervetuloa loppukesäksi Auburniin, vaikka sitten viikottaiseksi vieraaksi! Varsinaiset laitumemme ovat aika täynnä (ja laumadynamiikka on jo ehtinyt syntyä), mutta pihapiirin tarhat ovat hyvin suuria nekin. Ronja pääsee toisen kesätallilaisen, tiineenä olevan ratsuponitamma Dinon seuraksi tarhaan 3, joka on mitoitettu suuremmalle hevosmäärälle - tilaa kyllä riittää. Auburnin omat hevoset laiduntavat ja tarhaavat yötä päivää kesäisin, samoin Ronjan tarhakaveri Dino, joten olot ovat kyllä hyvin paljon kesälaidunta vastaavat. Toki huonompia kelejä tai kovaa hellettä varten Ronjalle varataan myös oma karsina, tammatallista A. (Erikoisvärejä kavahtava Isabella ei ole... mmm... missään nimessä motittanut läikikkäitä ja pilkukkaita samaan käytävänkulmaukseen... Puhdasta sattumaa!)

Voit rekisteröityä foorumillemme ja laitan sinulle sitten yksityisviestillä discord-linkin, mikäli keskusteluun liittyminen kiinnostaa. Tervetuloa vielä!