Kynttiläillallinen

"Ehkäpä", nainen vastasi ja otti tölkin vastaan kiittäen. Miehen kysymys sai bruneten kulman nousemaan huvittuneena. Kyllä, hirvittävät ryyppybileet tiedossa.
"Tosi raju. Istuskelen kotona vieraan miehen kanssa kynttilöiden keskellä. Ehkä huomenna mä jopa käyn koiran kanssa vähän lenkkeilemässä", Heidi vastasi yrittämättä edes peitellä virnettä kasvoillaan.

Saunan lämmettyä yli kuuteenkymppiin, Heidi päästi Milon sisälle ja suuntasi makuuhuoneen kautta saunaan. Pelkkä pyyhe päällä astellessaan olohuoneen reunaa, brunette tunsi olonsa jännittyneeksi. Pesuhuoneen suljetun oven takana nainen henkäisi syvään ja kasteli itsensä pikaisesti suihkun alla.
Sauna tervehti häntä lämmöllä ja Heidi istui ylälauteen kauempaan nurkkaan, valkoinen pyyhe huolellisesti käärittynä keskivartalonsa ympärille.
Onneksi pyyhkeet olivat sen verran reilua kokoa, ettei vauvamahan omistaminen aiheuttanut vilautusvaaraa.

Kiuas sihisi saadessaan vettä sisuksiinsa. Heidi kohoitti haalenneen colatölkin huulilleen ja huokaisi syvään.

Lauri oli jäänyt kohteliaasti odottamaan, että Heidi voisi mennä kaikessa rauhassa saunaan edeltä. Mies mietti nojatuolissa väkisinkin, olisiko yhteinen saunominen mahdollista perua vielä, koska siinä oli riskinsä - että homma menisi oikeasti oudoksi. Toisaalta Lauri halusi osoittaa Heidille ja samalla itselleen, että oli löytänyt Orijoelta ensimmäisen ystävän: vaikka sitten raskaana olevan naisen.

Lauri toivoi, että Heidi kuuli koputuksen saunaan saakka. Kun brunette ei vastannut mitään eikä oven toiselta puolelta kantautunut suihkun kohinaa, Lauri raotti ovea varovasti. Kylpyhuoneen puoli oli tyhjä, joten mies uskaltautui tilaan pyyhe mukanaan.

Lauri jätti vaatteensa vapaalle tasolle ja mietti vielä kerran mielessään, oliko siinä touhussa mitään helvetin järkeä. Niiden ajatusten kanssa mies astui suihkun alle, käänsi sen päälle ja antoi veden virrata iholleen toivoen sen pyyhkivän turhat epäilykset pois. Sen jälkeen mies kietoi pyyhkeen lanteilleen ja rohkaisi itseään sillä, että Heidi oli jo nähnyt hänet puolialastomana.

"Tarkeneeko täällä?" Lauri tiedusteli muina miehinä astuessaan saunaan. Mies jättäytyi lauteiden toiseen päähän, ei kuitenkaan niin reunaan, että olisi näyttänyt varovan Heidiä liikaa. Lauri vilkaisi Heidiä varoen, pitäen katseensa tiiviisti naisen silmissä, jotka näyttivät saunan kynttilävalaistuksessa tavallista tummemmilta.

Heidi oli päässyt juuri kirvoittamaan mielestään kaiken, kun hiljainen koputus havahdutti tämän. Hän ei ollut yksin kotona ja sen lisäksi hänen vieraansa oli suihkua vaille liittymässä hänen seuraansa. Ei yhtään kummallista, kaksi ystävää vain saunomassa.

Nainen kuunteli suihkun kohinaa yrittäen olla ajattelematta sen enempää sitä, mihin kaikkialle vesi osuisi ennen lattialle päätymistään. Yritti kertoa saunan lämmittämälle keholleen, että Lauri oli vain hänen ystävänsä ja se saisi tyytyä nukkumaan pehmeässä sängyssä ihan yksin tänäkin iltana.
Yritti olla silmäilemättä puolialastonta miestä tämän noustessa lauteelle hänen viereensä.

"Oikein hyvin", Heidi vastasi hymyillen, tarttuen tummien silmien katseeseen mieluusti. Eihän siinä ollut mitään eriskummallista, että kaksi ystävystä saunoivat yhdessä? Nainen käänsi katseensa kiukaaseen, välttäen vain vaivoin vilkaisemasta lihaksikasta ylävartaloa ja heitti vettä kiville.

"Sitä mä kyllä ihmettelen, että miten sä meinasit jaksaa ajaa kotiin nukahtamatta?" Heidi kysyi ja heitti vielä toisen kauhallisen löylyä ennen, kun käänsi kasvonsa takaisin Lauria kohti.
"Sauna ei taida ainakaan helpottaa paluumatkan hereilläoloa", nainen lisäsi, vaikkei osannutkaan näyttää kovin pahoittelevalta.

Lauri yritti havaita Heidin kasvoilta merkkejä siitä, että nainen piti samalla lauteella istumista kiusallisena, mutta bruneten kasvoilla säilyvä tyyni ilme ei antanut periksi.

Saunan seinään nojaava Lauri naurahti vieressään istuvan naisen kysymykselle. Mies vilkaisi Heidin kasvoja ja silmiä, jotka tuikkivat odottavasti ja käänsi sitten katseensa kiukaaseen.
"Onneksi kotimatka ei ole niin pitkä", Lauri huomautti, antaen suupielensä kuitenkin nykiä Heidin jatkototeamuksen myötä. Yrittikö brunette saada Laurin jäämään luokseen yöksi?

Ajatus ei kauhistuttanut, vaikka toisaalta se tuntui väärältä. Se ei johtunut Heidistä, vaan kaksikkoa ympäröivästä tilanteesta sekä muuttujasta, joka kasvoi naisen vatsassa toisen miehen ansiosta. Lauri pyyhki pohdinnat mielestään ja kumartui vuorostaan tarttumaan löylykauhaan, vaikka se tarkoittikin kumartumista Heidiin päin.

"Mutta ei se kyllä helpota, siinä olet täysin oikeassa", mies totesi itsekseen hymyillen. "Huolestuttaako se sinua jotenkin?"
Kiuas sihahti, kun Laurin viskaama vesi osui kiviin. Tummien silmien katse nousi Heidin silmiin, kun mies kumartui laskemaan kauhan takaisin kiuluun.

Heidi seurasi Laurin kasvojen eleitä tämän siirtäessä katseensa kiukaaseen. Edes hämärä valaistus ei peitellyt miehen nykivää suupieltä.
"Mmh, totta", nainen vastasi yrittäen sitten rentoutua nojaamalla selällään seinää vasten.

Laurin heittämä löyly tuntui kovalta, kuten ne aina tuntuivat, kun heittäjä oli joku toinen. Heidi kumartui hieman välttääkseen pahimmat lämmöt ja käänsi sitten kasvonsa jälleen Lauria kohden vastatakseen tämän kysymykseen. Hymy miehen huulilla sai Heidin väkisin virnistämään.
"Tottakai mä olen huolestunut siitä, että mun ystäväni ajaa ojaan nukahtaessaan kotimatkalla, kun on ollut mun luonani vierailemassa", nainen vastasi, vaikka kasvoilla viipyvä virne ei ehkä puoltanut sanoja aivan täysin.

"Sä saat kuitenkin aikuisena ihmisenä ihan itse päättää, että oletko sä ajokunnossa vielä saunan jälkeen. Jos et, vierashuoneesta löytyy kyllä sänky tarvittaessa."
Heidi hymyili leveästi ja nousi sitten ylös, nostaen kätensä pyyhkeensä reunalle varmuuden vuoksi.

"Kiitos saunaseurasta", nainen totesi ja hivuttautui kaiteen ja Laurin välistä ovea kohden. Pienessä tilassa Heidin jalka kuitenkin kosketti Laurin polvea ja bruneten piti keskittyä, jotta sai pidettyä askeleensa vakaina lattiantasolle siirtyessään. Nainen kääntyi vielä ovella hymyilemään saunavieraalleen, yrittäen tasoitella kiihtyvää sykettään.
"Koita viihtyä, yritän olla nopea." Heidi sulkeutui saunan oven toiselle puolelle ja siirtyi suihkun alle syvään huokaisten.

"Vai niin", Lauri hymähti Heidin vastaukseen. "En ole tottunut tällaiseen holhoukseen."
Mies virnisti, vaikka oli melko varma, ettei brunette olisi tuohtunut sellaisesta heitosta muutenkaan.

Lauri ei ehtinyt sanoa juuta tai jaata Heidin vierashuonetarjoukseen, kun nainen teki jo lähtöä. Mies ei myöskään ehtinyt reagoida väistääkseen ja tunsi varsin tarkasti, kuinka Heidin jalka viisti hänen ihoaan.
"Ole hyvä", Lauri tajusi kuitenkin rykäistä. "Ei minulla mikään kiire ole."

Heidin kadottua suihkuun Lauri antoi ryhtinsä valahtaa nojautuessaan paremmin saunan seinään. Ajatukset pyörivät miehen päässä, kun tämä kuunteli suihkusta kantautuvaa kohinaa ja Heidin tarjousta. Mitähän nainen mahtoi hänestä ajatella? Mikä heidän ystävyytensä tila olisi, jos Heidi ei olisi raskaana?

Lauri kumartui heittämään löylyä vielä siinäkin vaiheessa, kun suihkun äänet lakkasivat. Mies halusi nauttia saunan lämmöstä ja mahdollisuudesta pyöritellä ajatuksiaan vielä hetken.

Heidin suihkuhetki ei ollut lähellekään rentouttavaa ja rauhoittavaa, sillä naisen ajatukset tuntuivat pyörivän pääosin seinän toisella puolella olevassa ihmisessä. Siinä, miten pienestä itsehillinnän rippeestä oli kyse, ettei brunette antautunut ajatustensa vietäväksi.

Nainen sammutti suihkun ja kietoutui uudemman kerran pyyhkeeseen, joka oli vieläkin lämmin saunan jäljiltä.
"Suihku on vapaa, ole ihan niin pitkään, kun haluat", Heidi huikkasi vielä saunan puolelle ennen, kun asteli kylpyhuoneen ovesta asunnon puolelle.
Brunette käveli makuuhuoneeseen ja sulki oven perässään. Huolellisen kuivauksen jälkeen nainen puki päälleen löysät pyjamahousut ja -paidan. Kosteat hiukset roikkuivat vapaina ja kastelivat hieman paidan kangasta Heidin siirtyessä olohuoneen sohvalle istumaan.

Heidi yritti löytää mukavaa asentoa ja selaili puhelintaan pitääkseen itsensä hereillä, mutta myös ajatuksensa poissa suihkutiloista.

Lauri murahti sen merkiksi, että oli kuullut Heidin sanat. Mies sulki silmänsä kuullessaan oven käyvän ja päätti, ettei kiirehtisi mihinkään. Ei Heidin, muttei myöskään harvinaislaatuisen saunosmistilaisuuden vuoksi.

Löylykiulusta loppunut vesi oli merkki saunomisen päättymiselle. Heidi oli Laurin oletuksen mukaan lisännyt kiukaseen puita tullessaan saunaan, mutta nyt tulipesässä hehkui pelkkä hiillos. Pyyhettä päältään valmiiksi kiskova mies kumartui lisäämään kiukaaseen pari puuta, jotta sauna kuivuisi kunnolla, ennen kuin livahti suihkun puolelle.

Viileä vesi tuntui hyvältä lämmenneellä iholla. Lauri ei kuitenkaan viipynyt suihkussa kauaa, vaan kuivautui pikaisen suihkun päätteeksi ja kiskoi melko tyköistuvat collegehousunsa jalkaan. Vaikka t-paita tuntui nihkeältä lämpimällä iholla, Lauri puki sen päälleen ollakseen vilauttelematta paljasta pintaa yhtään enempää.

"Hyvät löylyt", Lauri puuskahti sohvalla löhöävälle Heidille. "Kiitos."
Mies laski hupparin nojatuolin selkänojalle ja kurotti käteensä limutölkin, jonka oli unohtanut pöydälle. Haukotus teki taas tuloaan, eikä Lauri saanut hillittyä nykiviä suupieliään muistaessaan Heidin aiemman tarjouksen.

Lauri viipyi ja Heidin silmät alkoivat väkisin painua kiinni. Nainen yritti olla ottamatta parempaa asentoa, mutta hyvin pian silti antoi luomiensa painua. Lauri ehkä herättäisi hänet saunasta tultuaan, brunette ajatteli ja antautui kevyelle unelle raukeana.

Jossakin kolahti ovi kiinni ja Heidi hätkähti hereille. Naisella kesti hetki, ennen kuin muisti, että asunnossa todella oli toinenkin ihminen. Milo murahti hieman, aistien omistajansa hetkellisen levottomuuden, mutta Heidi rauhoitti koiran kätensä liikkeellä. Pitäisi muistaa sammuttaa kynttilät ennen nukkumaanmenoa, jotta vuoden ikäinen talo ei palaisi maan tasalle.

"Hyvä, että kelpasi", nainen vastasi unen kähentämällä äänellään ja venytteli pitkään, kaartaen selkäänsä antaumuksella. Löhöasennosta nouseminen vaati hieman käsiavustusta ja Heidi haukoitteli syvään. Nainen virnisti Laurin hymynkareen nähtyään.
"Mietitkö sä sitä vierassänkyä kenties? Tarjous on edelleen voimassa."

Lauri kurtisti kulmiaan: oliko Heidi ehtinyt nukahtaa sohvalle? Mies seurasi naisen venyttelyä ja näpräsi vapaalla kädellään selkänojalla lepäävän hupparin resoria. Bruneten esittämä kysymys sai Laurin huokaisemaan samaan aikaan väsymyksestä ja risteilevistä ajatuksista.

"Ehkä selviän kotiin asti, pääset sinäkin nukkumaan nopeammin", mies totesi hymyillen ja laski tyhjentyneen tölkin sohvapöydälle. Laurin hymy säilyi, kun mies kiskoi hupparin päälleen ja oikoi käsivarsiaan.
"Taisi olla rankka saunareissu", Lauri virnisti hyväntahtoisesti, kun Heidi näytti siltä kuin olisi voinut nukahtaa sohvalle hetkenä minä hyvänsä. Miehen katse putosi hetkeksi koiraan, joka pälyili Lauria yllättävän epäluuloisena siihen nähden, että oli nähnyt miehen lukuisia kertoja tallilla - ja muutamaan otteeseen myös kotireviirillään.

"Täytyykö sinut saattaa ensin sänkyyn, ettet simahda siihen koko yöksi?" Lauri naljaili vielä ajatukset lähtöön suunnattuina.

"Selvä", Heidi vastasi miehen päätettyä lähteä omaan kotiinsa nukkumaan. Brunette ei ihmetellyt päätöstä, sillä oma sänky oli aina oma sänky, vaikka myönsikin olevansa aavistuksen pettynyt. Hymy naisen kasvoilla kuitenkin säilyi, eikä antanut tunteen valua ajatuksia pidemmälle.

"Mahdollisesti. Tosin koitapa itse kasvattaa lasta sisälläsi ja suoriutua arjesta ilman välitorkkuja", Heidi vastasi virnistäen ja naurahti Laurin saattopuheille.
"Enköhän mä selviä, kiitos vain", nainen lisäsi ja nousi sitten ylös sohvalta. Kaksikko käveli eteiseen, jossa Lauri alkoi pukeutua verkkaisesti. Miehen katse näytti väsyneeltä, mutta Heidi luotti toisen kykyyn arvioida oma ajokykynsä.

Hyvästeltyään Laurin, brunette näppäili kuorihälytyksen päälle ja käveli asunnon läpi sammuttaen kaikki kynttilät. Viimeisen kynttilän sammuttua Heidi suunnisti pimeässä talossa makuuhuoneeseen ja toivoi, että sähköt palaisivat takaisin ennen aamua.