Katya Solovjeva | Velmun hoitaja

Katya Solovjeva

Tallipihaan kävelee 174cm pitkä nainen farkkuratsastushousuissa, kiiltävissä saappaisssa, sekä yllään vähintään 200 euroa maksava musta takki. Kauniita, siroja kasvoja koristaa huoliteltu meikki ja niiden kehyksenä laskeutuu paksut, ruskeat kiharat hiukset. Naisen olemus on kävelytyyliä myöten hyvin hienovarainen ja ehkä vähän pöyhkeä. Moni jää tuijottamaan naisen perään ja ajattelee varmasti, ettei tästä voi seurata mitään hyvää.

- Vai voiko?

Ensivaikutelmalta Katya saattaa vaikuttaa ylimieliseltä, kultalusikka suussa syntyneeltä hienostoneidiltä. Vieraille ihmisille Katya antaakin aluksi itsestään hieman pinnallisen kuvan, mutta he jotka Katyan oikeasti tuntevat, tietävät että kovan kuoren alla on todella herkkä ja sydämellinen ihminen. Voisi kuvitella, että nainen on saanut aina kaiken mitä haluaa ilmaiseksi, mutta todellisuudessa hienon auton ja merkkivaatteiden takana on kova työ ja rankka nuoruus. Se ei kuitenkaan ole asia, mitä Katya jakelee minne sattuu, vaan pitää mieluummin asiat itsellään ja antaa muiden olettaa mitä haluaa.

Kahvihuoneessa kenellekkään ei varmasti jää epäselväksi Katyan vahvat mielipiteet, perfektionistisuus tai henkilöt, joista Katya ei pidä. Edellämainittujen lisäksi nainen on varustettu vahvalla sarkasmilla ja mustalla huumorilla. Naisen hyviin puoliin lukeutuu joskus ihan hauskatkin ideat, halu auttaa muita, sekä todella korkea työmoraali. Katyasta saa helposti maailman parhaan ystävän tai pahimman vihollisen – siitä saa jokainen itse valita. Katya pyrkii kuitenkin lähtökohtaisesti tulemaan kaikkien kanssa toimeen, ja ajattelemaan, että kaikessa on jotakin hyvää.

Hevosten parista Katya on löytänyt oman turvasataman silloin, kun elämä tuntuu kaatuvan niskaan. Katya on ratsastanut ennenkuin osasi kävellä. Tästä saamme kiittää mamaa, joka piti pelkäävää lasta itsepintaisesti hevosen selässä, kunnes tämä rauhottui. Katya ei vieläkään oikein tiedä, että mikä hänen lajinsa on, sillä hän on kokeillut kaikkea kenttäratsastuksesta valjakkoajoon ja vikellykseen. Hoitohevosia on ollut puskaponista kilparatsuun ja historiasta löytyy pari omaakin tasokasta hevosta. Katya taitaa kouluratsastuksen salat jopa Grand Prix tasolle saakka (jos pinnassa karisevaa ruostetta ei huomaa), ja esteet ylittyy140cm korkeudella. Mitä tulee Katyan ratsastustyyliin, hän on todella itsekriittinen ja vaatii itseltään täydellisyyttä. Harvemmin Katya syyttää hevosta mistään ja tiedostaa omat virheensä. Katya on tarkka myös siinä, että hevonen tekee mitä pyydetään ja suorittaa sen tyylikkäästi, muttei vaadi hevoselta ikinä liikoja.