Kellonaika on nyt 24.11.20 11:19

1 osuma on löytynyt haulle 0

Heidin elämää

31.12.2019

Ensimmäinen osa.

"Saisiko sut millään hinnalla tanssimaan?" Heidi kysyi sinisten silmien tuikkiessa tämän pitäessä katseensa tummanruskeissa silmissä.
“Kalliilla”, Lauri vastasi nopeasti, kasvot vakavina ja antoi huvittuneen hymyn tulla huulilleen liioitellulla viiveellä. Miehen katse haki sopivan paikan tanssivien parien lomasta, ennen kuin tämä veti Heidin lähelleen ja toivoi, että vuosien tanssitauon jälkeen askeleet tulisivat lihasmuistista.

“Jäät suuresti velkaa”, Lauri virnisti hiljaa katsellessaan gaalan muita vieraita. Heidin kasvoja kehystävä hiuskiehkura kutitti miehen poskipäätä, mutta tämä ei tehnyt elettäkään siirtyäkseen kauemmas tanssiparistaan. Lauri oli muutaman epäröivän askeleen jälkeen rentoutunut ja muistanut, miten helppoa vieminen parhaimmillaan oli. Suurin vaikutus oli seuralaisella ja tässä tapauksessa frakkiin pukeutuneen miehen tehtävä oli miellyttävin mahdollinen.
"Onneksi multa löytyy kolikko jos toinenkin", Heidi hymähti huvittuneena antautuen onnellisena Laurin vietäväksi. Käsi hänen selällään muuttui varmemmaksi joka askeleella ja nainen antoi makean hajuveden täyttää keuhkonsa. Hetken ajan saattoi melkein kuvitella siirtyneensä ajassa taaksepäin, maailmaan, josta oli jäljellä vain tarinoita.

"Sä tuoksut vieläkin hyvältä", Heidi kuiskasi Laurin korvaan virnistäen, muistaen kuinka asiasta oli keskusteltu jo aiemmin sinä vuonna useampaan kertaan. Katse kiersi miehen olan yli muissa tanssijoissa, joista osa tuntui lähes ammattilaisilta ja osa taas ennemmin huojui elävän musiikin tahdissa.
Sydän sykähteli ihan omassa tahdissaan Heidin kääntäessä katseensa uudelleen tummiin silmiin, jotka olivat niin lähellä, että nainen saattoi erottaa pieniä yksityiskohtia iiriksistä niinkin hämärässä valossa. Hölmö hymy alkoi tuntua poskipäissä, mutta ei laskenut siitä huolimatta punatuilta huulilta. Hän oli onnellinen siinä hetkessä.

Vuoden vaihtuminen ja puhe olivat viralliset. Kaikesta virallisuudesta huolimatta Lauri käytti tilanteen hyväkseen juhlaväen huomion kiinnittyessä suosionosoituksiin sekä juhlintaan painamalla huulensa Heidin huulille silläkin riskillä, että pilaisi tämän punatut huulet. Suudelma oli hillitty, mutta sitä seuraava katse antoi ymmärtää kaiken sen, joka oli täytynyt pidättää pois julkisesta hellyydenosoituksesta. Heidi tunsi sen katseen vaikutuksen kehossaan, polvien notkahtaessa vaarallisesti hänen allaan, tyytyväisenä varmasta kädestä alaselällään. Hansikkaan peittämä peukalo pyyhkäisi miehen huuliin tarttuneen värin pois.

“Drinkit vai huoneeseen?” Lauri kumartui kysymään kaksikon käännyttyä hetkeksi seuraamaan juhlaa, joka oli keventymässä sekunti sekunnilta.
"Ehkä yhdet drinkit vielä?" Heidi pohti, vaikka ajatus komean seuralaisensa saamisesta kahdenkesken houkutti sillä hetkellä äärettömän paljon. Se ehkä omalta osaltaan myös ajoi drinkkien suuntaan, sillä tunteen pitkittäminen viehätti sitäkin enemmän. Heidän suhteensa oli alusta asti, jo silloin, kun he olivat olleet pelkästään ystäviä, ollut naisen silmissä tasapainoilua vauvan, imagon ja salailun välillä. Hänen painajaisensa oli se, jonka Jesse oli jo kertaalleen paljastanut liikkuvaksi juoruksi - että Lauria epältäisiin Sofian isäksi. Asia ei itse naisessa aiheuttanut ahdistusta, vaan enemmän se, kuinka Lauri suhtautuisi sellaiseen tilanteeseen. Nyt mies oli itse valinnut olevansa näkyvä osa heidän perhearkeaan, mutta Heidi epäili yhä kuinka tämä reagoisi suoriin kysymyksiin.
Niiden pohdintojen pohjalta Heidi nautti aina, kun sai olla vapaammin Laurin seurassa - avoimesti käyttäytyä, kuin tyttöystävä, eikä enää vain ystävä.

Bruneten hanskan peittämä käsivarsi kosketti Laurin kättä heidän kävellessä baaritiskiä kohden ja Heidi nojasi vielä lähemmäksi.
"Saat päättää mitä juodaan", nainen sanoi hymy huulillaan. Lauri kurtisti mietteliäänä kulmiaan viimeisen askeleen ajaksi, kunnes nojautui baaritiskiin ja tilasi hetkeäkään empimättä kaksi gin tonicia.
“Hyvää uutta vuotta”, mies toivotti saatuaan juomansa ja kohotti lasiaan katse Heidin silmissä.
"Hyvää uutta vuotta", nainen vastasi tuijottaen pehmeän valkoisessa valaistuksessa Lauria takaisin vino hymy huulillaan.

Drinkit tyhjenivät. Lauri mietti, johtuiko Heidin lasin vajumisen nopeus gaalasta, miljööstä, drinkin itsensä mausta, kiirehtimisestä vai aivan jostain muusta. Miehen suupieliä koristi itsepintainen virne, jonka tämä halusi peittää kaikilta muilta paitsi Heidiltä laskiessaan tyhjän drinkkilasin kädestään.
“Haluatko lisää?” Lauri tiedusteli väistäen tiskille valuvan porukan tieltä kietaisten samalla kätensä Heidin vyötärölle.
Ele sai jo ennestään vaikean hengittämisen entistä hankalammaksi ja sydän tuntui hakkaavan korsetin kehyksiä vasten erityisen voimakkaasti.
"Mulla on nyt ihan toisenlainen jano" Heidi lähestulkoon kehräsi äänensä madaltuessa tummien silmien katseen alla.

Linnan valtavat käytävät kaikuivat pariskunnan astellessa liiotellun maltillisesti heidän huonettaan kohden. Heidi tunsi olonsa melkein teini-ikäiseksi vetäessään Laurin erään syvennyksen kohdalla sivummalle. Kiviseinä oli viileä paljasta yläselkää kohden, kun nainen rypisti frakin liepeet sormiensa väliin ja veti lämmintä kehoa lähemmäksi itseään vasten samalla, kun tuijotti Lauria silmiin.
Violetilla maalatut huulet raottuivat aavistuksen, kuin kutsuen toista kanssaan leikkiin.

Lauri veti syvään henkeä ja pakotti katseensa pois Heidistä siksi aikaa, että ehti vilkaista ympärilleen. Käytävä oli heitä kahta lukuunottamatta tyhjä ja sen havainnon turvin Lauri painoi huulensa Heidin huulille sillä miesystävän oikeudella, jota oli täytynyt hillitä toisten nähden. Miehen vartalo lukitsi Heidin seinää vasten, mutta Lauri oli melko varma, että juuri sitä asetelmaa brunette oli tavoitellut jo pidemmän aikaa.

Jos Heidin mekko ei olisi ollut niin massiivinen, Lauri olisi nostanut naisen seinää vasten. Nyt tämä kuitenkin hillitsi itsensä, kaivoi toisella kädellä huoneen avaimen ja sohi oven auki Heidin kaulan iholle murahtaen. Koska naisen mekon helmaa riitti, Lauri ei edes yrittänyt kuroa sitä ylös, vaan pyöräytti Heidin ympäri huoneen eteistilassa. Miehen sormet avasivat mekon nyöritetyn selkämyksen vaivattomasti ja päästivät mekon laskeutumaan lattialle.

Hengittämisen vapaus asettivat naisen kokemaan huumaan aivan omanlaisensa tason. Samanaikaisesti oli helpompi ja silti vaikeampi hengittää, kun kärsimättömät kädet taiteilivat Laurin puvun nappeja auki yrittäen hillitä himon tuomaa tärinää.
Houkutteli suuresti antaa itselleen vapauden vain repiä kauluspaita nappeineen auki, mutta Heidi malttoi mielensä painautuessaan lähemmäksi kaulaansa suutelevaa miestä. Oli kuin hän olisi uudelleen saanut luvan koskettaa, kun paljaat sormet vihdoin tavoittivat Laurin kuumalta tuntuvan selän ihon.

#zengaala19
Kirjoitettu yhdessä Laurin kanssa.
kirjoittaja Heidi N.
lähetetty 02.01.20 20:57
 
Etsi: Spin off
Aihe: Heidin elämää
Vastaukset: 64
Luettu: 2517

Takaisin alkuun

Siirry: