Kellonaika on nyt 26.10.20 18:40

2 osumaa on löytynyt haulle 0

Kohti kesäkuntoa

5.5.2019 Runiacissa @Heidi N.:n kanssa, suljettu
#runiac #orijoki

Vargasin laukka pyöri hyvin kaarteen läpi, kun Lauri käänsi orin lyhyemmällä tiellä kohti sinivalkoista pystyä. Heidin estetreenit tuntuivat jo nyt treeneiltä, vaikkei estekorkeus ollut todennäköisesti vielä lähelläkään maksimia.
"Se ei suoristunut", Lauri kommentoi heti esteen jälkeen. Vaikka hyppy oli ollut hyvä, Heidi oli painottanut koko valmennuksen ajan suoruutta, jota nainen oli testannut alkuverryttelyn linjasta lähtien.

Puoliveriori Laurin alla pärskähteli. Sillä oli hyvin intoa ja se imi kohti esteitä, mutta tuntui tavallista liukkaammalta. Yleensä tasaisesti kuin juna etenevä Vargas muistutti lähinnä saippuanpalasta, mikä oli eittämättä seurausta kevyemmästä sileänjaksosta.
"Treenataan varmaan sileällä seuraavan kerran", Lauri irvisti Heidille kääntäessään Vargasin toiselle laukkavoltille, koska ensimmäinen oli levinnyt orin puskiessa lapa edellä kohti kentän aitaa.

Uusi lähestyminen pystylle oli suorempi. Laukka pyöri hyvin ja Lauri antoi Vargasin sujua estettä kohti hellittäen kohti pystyä niin, että ori sai tilaa ponnistaa hyppyyn. Se oli varsin kelvollinen hyppy, jonka jälkeen Lauri vilkaisi automaattisesti Heidin ilmettä ja siirsi Vargasin hetkeksi raviin. Miehen suupieli nykäisi, kun tämä hillitsi analysointinsa ratsastuksestaan jättäen ne sille, joka oli tänään valmentajan roolissa.
kirjoittaja Lauri M.
lähetetty 04.05.19 21:08
 
Etsi: Arkisto 2019
Aihe: Kohti kesäkuntoa
Vastaukset: 59
Luettu: 703

Muukalaisen paluu

26.12.2018
#innantalo #orijoki
mukaan Mila (@Jesse A.), suljettu
Olin saanut päivän tallityöt tehtyä. Hevoset söivät tyytyväisinä iltaruokiaan tallissa, eikä niitä varmaankaan haitannut pari tuntia normaalia aikaisempi sisälle haku. Mulle oli kuitenkin tulossa vieras. Valmistelin meille keittiössä jotain iltasapuskaa ja siirsin saarekkeelta kaljat valmiiksi kylmään.

Joulu oli jo ohitse, mutta matkakaiutin soitti joululauluja hellan vieressä puhelimestani. Tai no olihan nyt vasta tapaninpäivä, huomenna joulu olisi virallisesti ohitse. Jouluaatto oli mennyt paremmin kuin pitkään aikaan. Me käytiin Vernerin kanssa syömässä sen porukoilla, mutta muuten vietettiin aikaa kaksistaan. Verkku oli hakenut jostain myös tuuhean hienon joulukuusen.

Sairaslomanikin oli kestänyt jo viikon. Heti ensimmäisenä päivänä herätessäni, huomasin kuinka paino oli kadonnut harteiltani. Tuntui rentouttavalta, kun ei tarvinnut miettiä töihin menoa ja kuinka sen päivän aikatauluttaisi. Sen sijaan ainoa huolehdittava asia oli oma pieni kotitalli sekä Auburnissa asusteleva Bansku.

Hörppäsin viinilasistani samaan aikaan, kun taloni ovikello soi. Launo ja Iines ryntäsivät heti ulko-ovelle. Aah, vieras.

Tiinalta saadut hienot villasukat jalassani, tömistelin ulko-ovelle.
”Nyt vittu pois tieltä”, komensin koiria ja avasin ulko-oven.
Kasvoilleni nousi hymy tutut kasvot kohdatessani.
”Katos, muukalainen!” tervehdin Milaa. ”Tuu peremmälle.”
kirjoittaja Inna P.
lähetetty 25.12.18 22:42
 
Etsi: Arkisto 2018
Aihe: Muukalaisen paluu
Vastaukset: 22
Luettu: 347

Takaisin alkuun

Siirry: