Kellonaika on nyt 01.12.21 11:57

30 osumaa on löytynyt haulle 0

Kalla CUP 2020 -kilpailutuotokset

Hyvin menee mutta hitto menkööt

#kallacup2020 #kevätpäiväntasaus

Alviina Herrala & C Brown

Ai mikäkö päähänpisto oli raahata rupuinen tuntiruuna-Charlie Auburnin Kartanolle nelostason kilpailuihin? Minäpä kerron: typerä, typerä, typerä päähänpisto, koska mitä jakoa meillä siellä oli kilpailla tosissaan yhtään mistään sijoista? Niin. Ei mitään jakoa. Maksoin vaan sikana lähtömaksuja tyhjästä, mutta tehty mikä tehty.

Tähän asti tapahtunutta:
1) Koulukoe meni sillä tavalla kuin meidän kouluohjelmilla on tapana. Charlie lönkötteli menemään kuin karjaratsu, nenä maata kohti osoitellen mutta ei sillä hyvien ratsastajien eteen-alas-hokeman mukaisella tyylillä ollenkaan eikä ainakaan niin kuin kouluradalla olisi pitänyt. Välillä sain sen kaulan taipumaan esim. volteilla, mutta jotenkin hassusti se taipui. Ei sillä tavalla elastisesti ja tasaisesti koko kaulasta, vaan vähän niin kuin sillä olisi ollut saranat keskellä kaulaa. No okei, tämä nyt ehkä oli vähäsen liioittelua, koska ajoittain Charlie ylitti itsensä ja eteni niinkin nätisti, että me saatiin kokonaista 64,07 prosenttia ja se oli  minusta aika kova suoritus! Meidän paperissa oli SEISKOJA. Meidän edelle kiilasi kyllä suokkeja, mutta sentään pidettiin luokan ainoa poni takanamme.
2) Maastokokeessa suomenhevoset ja yksi tuhti ruunikko painelivat menemään ihan omia menojaan, varmaan ylipainovoimalla. Sitä en käsitä, miten se pikkuinen ponikin nyt sitten päihitti meidät. Mulla oli sentään allani oikea entinen estehevonen, joka osasi yleensä laukata ja hypätä. Niin se kyllä osasi nytkin, mutta mä en välttämättä osannut aina ihan ohjata sitä. Piru vieköön! Maastoesteradalle olisi pitänyt saada kartta mukaan! Mulla ei ollut hajuakaan, oliko 34,7 virhepistettä huono vai surkea tulos, mutta neljänneksiviimeisiksi sillä jäätiin niin maastokokeessa kuin kokonaistuloksissakin.

Tähän asti tapahtumatonta:
1) Robert Harringtonin kohtaaminen. Koin henkilökohtaiseksi loukkaukseksi, ettei se paukapää tullut minun kilpasuorituksiani katsomaan. Oliko se nykyään niin yksisilmäinen kouluratsastusasiamies, ettei edes vilkaissut kenttäratsastuksen osallistujalistoja? Kyllähän sen nyt olisi PITÄNYT tulla pitämään mulle banderolleja pystyssä, olinhan mä sentään sen kriisiaikoinan mm. liikuttanut sen hevosta (ilman lupaa) niin että joku kiitollisuuden osoitus olisi ollut nyt edes vuosien viiveellä paikallaan.

Mutta hei. Huomenna uusi päivä! Jos lähettäisin Robertille viestin, että tule tolvana katsomaan kun hyppään esteitä, kauhistuisikohan se kylliksi totellakseen?
kirjoittaja Jusu R.
lähetetty 21.03.20 12:54
 
Etsi: Vierassalonki
Aihe: Kalla CUP 2020 -kilpailutuotokset
Vastaukset: 15
Luettu: 907

Kalla CUP 2020 -kilpailutuotokset

20.3.2020
#kallacup2020 #kevätpäiväntasaus

Juuso ei olisi malttanut ajaa tänään Vientareelta Kallaan. Hänen luottoratsunsa, Pickett, oli varsonut yöllä tammavarsan. Hontelokoipinen vastasyntynyt oli ottanut ensimmäiset askeleensa karsinassa, kun Juuso oli tarkistanut emän ja varsan tilanteen. Juuso oli ilahtanut suuresti, että varsa oli tamma. Mies ei ollut mitenkään sukupuolirasisti, mutta joutuessaan kilpailemaan nyt vain oreilla, häntä kismitti. Benji oli idiootti, eikä Artille ollut mitenkään erityinen. Nyt hän sentään sai osallistua kimolla kenttäkisojen mestaruusluokkaan. Hannes oli pääosin itse ottanut Artillen kanssa kaikki kenttästartit. Juuso sen sijaan oli ennen kisannut orilla ainoastaan rataesteitä. Uudesta varsasta hän odotti innoissaan emänsä kaltaista kenttäkiituria.

Auburnissa Juuso oli esittelyt varsan kuvaa kaikille. Isabella oli saanut osansa, myös uusi tallimestari Penna ja jopa Viivi. Mikäli joku sattui olemaan paikalla esittelyn aikaan, saivat myös he nähdä kuvaa vastasyntyneestä tammavarsasta. Juuson ensimmäisestä omasta kasvatista, joka saisi liitteen JS. Muuten Juuso ei ollut vielä päättänyt nimeä. Pitäisikö varsa nimetä Ihmeotuksien mukaan, kuten emä, vaikkei Juuso edes pitänyt kyseisestä leffasarjasta. Saisi nähdä, kun nimeämisen aika koittaa.

Benjin pelleilyt eivät tänään Juusoa haitanneet, kun hän varusti orin kouluosuutta varten. Ori oli selkeästi kuunnellut Juuson uhkaukset ruunauksen suhteen, ellei sille pian tulisi älliä päähän. Auburnin harjoituskilpailuissa he eivät olleet sijoittuneet ruusukkeille asti, mutta tehneet yhtä pudotusta lukuunottamatta ensimmäisen hyvän radan uusintoihin saakka. Benji oli muutenkin käyttäytynyt yllättävän asiallisesti. Oliko se ikä, ruunausuhkaukset vai kenties Pickettin poissaolon ansiota? Siitä Juuso ei saisi koskaan selvyyttä.

Verryttelyssä Benji oli tuntunut kamalalta. Se oli etupainoinen, veti spurtin jostain tyhmästä ja repi Juuson hattaramielen kireälle. Pomppu melkein kimpakumppanin päälle sai Juuson nykäisemään orin pysähdyksiin.
"Nyt sitten loppu", hän kivahti orille ja kävi tämän kanssa hetken ajan pientä valtataistelua.
Se hyvä puoli Benjissä oli, että se luovutti lopulta taistelut aina. Juuso kehui oria ja siirsi sen uudella yrityksellä takaisin raviin.

Ennen meidän varsinaista suoritusta pidin Benjille kunnon kannustuspuheen. Siihen sisältyi uhkailua ruunauksesta, muutosta kurinpalautukseen Englantiin vanhempieni luokse tai myymisestä eskimoille jonnekin todella kylmään paikkaan. Ravatessani edellisen ratsukon jälkeen Tammi-areenalle, tajusin, etten minä luottanut minun hevoseeni yhtään. Olin tottunut jo vuosien aikana kovapäisiin hevosiin ja oppinut pitämään niistä. Kaikella oli kuitenkin rajansa, että uskoin menestykseen yhdessä. Pickett oli aivan toisenlainen, vaikkakin tamma oli myös täynnä luonnetta, se pieni taskuraketti.

Benji tuntui ottaneen tosissaan tsemppipuheeni. Se käyttäytyi heti alkutervehdyksestä alkaen mallikkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Ori tuntui hyvältä suusta, se kulki tavalliseen tapaan reippaasti eteenpäin, ei nostanut takajalkoja laukannostossa. Tasapainoinen suoritus, joka ei nostanut hymyä korviin (vaikka loppuprosentit sen tekivätkin) aikaisemman huomion takia. Meidän pitäisi Benjin kanssa tehdä jatkossa enemmän harjoituksia, jolla nostaa luottoamme toisiamme kohtaan. Siinäpä päivälle pieni ahaa-elämys.
kirjoittaja Juuso S.
lähetetty 20.03.20 20:20
 
Etsi: Vierassalonki
Aihe: Kalla CUP 2020 -kilpailutuotokset
Vastaukset: 15
Luettu: 907

Meidhirin päiväkirja

19.03.2020


Topics tagged under kevatpaivantasaus on Foorumi | Auburn Estate - Sivu 2 3Aj2Hn
Tämän vuoden Kalla Cupin ensimmäiseen osakilpailuun oli aikaa vielä vähän päälle viikko, mutta mä olin alkanut jo valmistautumaan ainakin miettimällä varustusta Meikulle. Koska valinnanvaikeus oli niiiiin paha laitoin orista instagramiin kuvan sekä sinisessä että vaaleanpunaisessa värissä, jotta seuraajat voisi mua auttaa siinä, toki olin ensin kysynyt kavereiltä snapissa. Mulla oli tehty liikutussuunnitelma sekä mulle että orille huomioonottaen tuleva kilpailu ja toistaseksi sitä oltiin noudatettu turhankin tarkasti, mutta mieluummin niin. Meidhir oli varsin hyvässä kunnossa ja olin siistinyt sitä aktiivisesti ja pessyt siitä likatahroja, jotta se kiiltäisi kuin ensilumi viikon päästä. Ja tarkoitus oli onnistua siinä.

#kevatpaivantasaus
kirjoittaja Ellen N.
lähetetty 19.03.20 13:52
 
Etsi: Päiväkirja-arkisto
Aihe: Meidhirin päiväkirja
Vastaukset: 34
Luettu: 2402

Lyylin päiväkirja

18.03.2020  - Hippulat vinkuen

Lyylin riehuttua pitkin ja poikin tarhaa kavereittensa kanssa, neiti oli onnistunut irroittamaan yhden kengistään edellispäivän aikana. Tietenkin. Onneks kisoihin oli viel aikaa about viikko, mutta sehän ei tietenkään kiinnosta kengittäjää! Sain kuitenkin hälyytettyä Burnin luottokaverin Saku Huotarin. Mies vakuutteli mulle puhelimessa sitä, ettei siinä menis kauaa ja että hää vois tulla käymään jo tällä viikolla. Ja tänään olis kengitys.

Tarhojen pohjat oli suht pehmeenä ja tennareiden valinta tallille oli ollu suuri virhe. Eihän mulla ollu mitään muuta suunnitelmaa, ku ottaa teini sisälle kengitystä varten. Väistelin parhaani mukaan suurimpia mutalätäköitä tehdessäni tietä tamman luo. Se seisoskeli Effin kanssa mulkoillen mua kohti.
"Elä nyt alota tollasta samanlaista paskaa ku mammas aikanaan", hymähdin pitäen katseeni kuitenkin parhaani mukaan jaloissa. Tavoitettuani tammakaksikon, rapsutin molempia tasavertaisesti (myönnän, Lyyliä hieman enemmän) ja pujotin riimun oman nuoreni päähän. Ensimmäisen askeleen otettuani, riimunnarun kiristyttä ja Lyylin jäätyä paikoilleen, olin pakotettu ottamaan yhden tasapainottavan askeleen taakse, suoraan mutakasaan. Ja oon aika varma, että siinä oli hieman paskaa seassa.
"Thanks, love..."

"Mikäs kenkä se lähtikään?" Saku kyseli kaivaessaan pakkiaan hoitopaikan vieressä.
"Takaoikee. Se kenkä itessään on vielä kuulemma tarhassa, hautautuneena mutaan." Saku nyökkäs mun vastaukselle ja siirtyi Lyylin peräpäähän ja nosti tamman jalan määrätietoisesti. Onneks tota hommaa harjoteltiin aikanaan pitkään ja hartaasti.
"Tässä ei pitäs kauaa mennä."
"Oukei. Mä lähen kaivaa sitä kenkää sielt mudan seasta, toivon tosissani et toi teini käyttäytyy hyvin", esitin toiveeni ääneen. "Sillä on sitten kova pää, se on ku Eelan kopio", jatkoin ja vilkaisin kengittäjää.
"Noh, kaikkihan me Eela tunnetaan", Saku vastasi ja suki muutaman kerran partaansa. Me molemmat naurahdettiin ja hetken tilanne oli todella kiusallinen. Eihän miehet naura yhdessä juuri koskaan. Toisilleen kyllä, muttei toistensa kanssa? Päästin suustani jonkun "jooh" tyylisen sanan ja poistuin takaisin ulos.

Äsken pilvien takana ollut aurinko oli tullut esiin ja paistoi alhaalta ja suoraan silmiin. Nostin käteni silmien ylle ja jouduin tosissani tekemään töitä et näin yhtään mitään. Sen verran tunnistin tarhan portilta, että Reiska oli eksynyt aidan viereen ja ihmetteli, mihin sen leikkikaveri oli jäänyt.
"Please, oo ihana äläkä tallo mua mun kömpiessä tossa mudassa", anelin kirjavalta ja rapsutin sen turpaa avatessani portin. Ei kai metallinen kenkä niin kovin syvälle voinut pehmeään mutaan vajota, eihän? Jos sitä ei silmillä etsien löytynyt, pitäis hakea joku apuväline. Lapio varmaan. Reilun vartin etsinnän, monen kirosanan ja entistä paskasempien kenkien jälkeen kenkä löytyi kaukaisimmasta nurkasta.

Effi kiinnostui myös mun löydöksestä ja näytin sitä tammalle, sen haistellessa sitä pienen välimatkan päästä. Tamma säpsähti Reiskan riemu- tai vitutuspyrähdystä ja otti jalat alleen. Pudistelin päätäni huvittuneena ja lähdin kohti tarhan porttia. Kaksikko rauhottu kuitenkin nopeesti ja Reiska jäi mulkoilemaan mua tarhan reunalle. Effi sen sijaan tuli vielä moikkaamaan ja varoin erittäin tarkkaan, ettei yhtään mutaa joutunu sen kaulalle. Sarah olis tappanu mut.

"You done?" kysäisin Sakulta päästyäni takaisin tallin puolelle.
"Kohtapuoliinjuu...", mies vastasi viimeistellessään Lyylin kaviota. "Löytykö kenkä?"
"Siellähän se oli paskan keskellä", naurahin ja katsahdin irtonaista kenkää kädessäni. Mieleeni juolahti putsata kenkä ja viedä se kotia. Ihan vaan siksi koska se muistuttaisi siitä, kuinka perkeleen hullu hyvällä tavalla toi tamma välillä oli, vaikka se sattukin ihan perkeleesti lompakkoon.


kirjoittaja Jonathan R.
lähetetty 18.03.20 13:26
 
Etsi: Päiväkirja-arkisto
Aihe: Lyylin päiväkirja
Vastaukset: 16
Luettu: 1113

Kevätpäiväntasaus, Kalla CUP:n 1. osakilpailu

🌿  Kevätpäiväntasaus  🌿
(Kalla CUP:n 1. osakilpailu)
#kevatpaivantasaus

Huomaathan, että otsikko on linkki foorumin ulkopuoliseen kutsuun.

Aikataulu:

Kenttäratsastus 20.–22.3.
VIP 19.3.
Esteratsastus 27.3.
Kouluratsastus 28.3.
VIP 26.3.
kirjoittaja Isabella S.
lähetetty 10.03.20 23:31
 
Etsi: Kilpailut ja tapahtumat 2020
Aihe: Kevätpäiväntasaus, Kalla CUP:n 1. osakilpailu
Vastaukset: 1
Luettu: 449

Takaisin alkuun

Sivu 2 / 2 Edellinen  1, 2

Siirry: