Laurin Power Jump -estevalmennus 16.7.2019 (täynnä)

Auburnissa jo suhteellisen tutuksi tullut kenttäratsastaja ja -valmentaja Lauri Merikanto valmentaa kolmea kahden ratsukon tehoryhmää derbyllä tiistaina 16. heinäkuuta. Valmennukset painottuvat tekniikkaan, eikä estekorkeus tule nousemaan yli 120 senttimetriin - näin ollen kaikki Power Jumpiin osallistuvat voivat luonnollisesti ilmoittautua mukaan. Valmennus etenee näin:

1. Omatoiminen verryttely (alkukäynnit käveltynä ennen valmennuksen alkua) ravissa ja laukassa, mahdollisimman paljon keventäen
2. Lämmittelytehtävänä puomi-ristikko-puomi -innari pitkällä sivulla suoralla lähestymisellä ja voltin kera (jolloin hyppyjä tuplasti per suoritus) molempiin suuntiin laukassa
3. Kahden pystyn suhteutettu linja loivalle kiemurauralle sijoitettuna molempiin suuntiin
4. Edellisen tehtävän linja, jälkimmäiseltä pystyltä tiukka kaarros lävistäjän suuntaiselle okserille --> suoristettava nopeasti ja ajateltava eteen
5. Loppuun minirata: okseri , innari, suhteutettu linja ja okseri

Valmennus kuitataan kasaamalla tuotos draaman kaareksi, esimerkiksi alkusysäys - esittely - syventäminen - kiihdytys - ratkaisu* - häivytys*. Kaikkia osia ei ole pakko käyttää tai kaarta voi soveltaa omanlaisekseen. Voit joko rakentaa ehjän tarinan tai erotella vaikkapa alkysysäyksen, syventämisen, kiihdytyksen ja ratkaisun omiksi väliotsikoiksi.

* Huom! Jos postaat valmennuskuittauksen viimeistään valmennuspäivänä 16.7., voit jättää ratkaisun (esimerkiksi viimeisen tehtävän sujumisen tai dramaattisen hetken loppuratkaisun) kirjoittamatta ja jättää sen valmentajalle! Valmennuksen ajoissa kuitanneille siis luvassa kevyet loppukommentit kirjoittipa loppuratkaisun tai ei.

Kuittauksen voi postata joko hevosen päiväkirjaan tägillä #powerjump2019 (auburnilaiset/purtsit) tai tähän aiheeseen (ulkopuoliset).

Ryhmä 1, klo 18.00 - 18.45 (2/2)
Matilda Tammilehto - Esperite v. Bloom
Ellie von Brandt - Leafocean Zei

Loppuratkaisu:
Lauri huomasi valtoimenaan heiluvan jalustimen, joka oli livennyt pois Ellien jalasta. Nainen oli sinnitellyt kyydissä, vaikka oli ollut auttamattoman myöhässä hypyssä. Hetken Lauri harkitsi ratsukon ohjeistamista voltille, jonka aikana Ellie olisi ehtinyt saalistaa jalustimet jalkoihinsa, mutta naisen olemus sai Merikannon pysymään hiljaa voltista - ei Ellie olisi tehnyt niin kisaradallakaan.
"Anna sujua ja ota tukea harjasta", Lauri sen sijaan ohjeisti. Lefa viskoi päätään, kun Ellie yritti vaistomaisesti ottaa ruunaa kiinni kohti okseria.
"Hellitä!" Lauri käski ja seurasi, miten Ellien kädet nousivat kuin taikaiskusta kiinni harjamartoon. Sen jälkeen naisen ylävartalo nojautui ketterästi eteen, kun Lefa ponnisti terävään, tarkkaan hyppyyn.

"Hyvin pelastettu", Lauri kommentoi hyvillään ratsukon suoriuduttua turvallisesti esteen yli. Lefa nosti kierroksia ja Elliellä meinasi tulla kiire jalustimien kanssa.
"Käännä se hetkeksi ympyrälle ja ratsasta laukka kontrolliin. Rento käsi, pohje tukee vaikka se kuumuu", Lauri mutisi seuraten ruunikon nopeatempoista laukkaa.

"Muista arvioida tilanne nopeasti", Lauri totesi Ellien siirryttyä keventämään. "Turhia riskejä ei pidä ottaa, mutta täysi lamaantuminen on vielä vaarallisempaa - etenkin kun ratsu menee kyllä. Muista se."

Ryhmä 2, klo 19.00 - 19.45 (2/2)
Isabella Sokka - Balaclava xx

Loppuratkaisu:
"Hyvä rytmi, anna sen edetä."
"Suorista kaarteen jälkeen."
"Ulkoavut läpi, hyvä, noin."
"Taputa sitä."

Lauri nyökkäsi hyväksyvästi viimeisen kommenttinsa jatkeeksi ja mietti, mitä täysveriorin ratsastajan päässä mahtoi siinä vaiheessa liikkua. Cava oli koko valmennuksen hypännyt ongelmitta, mutta Isabella oli vaikuttanut hermostuneelta. Sellaista piirrettä Lauri ei ollut naisessa aiemmin havainnut.
"Tuollainen flow teidän täytyy saada radalle", mies totesi kannustavasti ja seurasi päädyssä ravaavaa ratsukkoa askeleillaan sen verran, että pysyi kuuloetäisyydellä.
"Laukka on kaiken a ja o - kun saat sen haltuun, se venyy tai tulee takaisin sen verran kuin on tarpeen."

Lauri tarkoitti sanojaan, sillä Cavan tekniikka riitti kisaradoille niin kauan kuin sen laukka pysyisi kontrollissa. Lauri tiesi myös, että Isabella pystyisi hallitsemaan sen, ellei nainen alkaisi epäröidä omiaan. Merikannon silmät siristyivät aavistuksen, kun mies harkitsi sanojaan ennen ratsukon päästämistä loppuverryttelyihin:
"Mieti, miten pääset itse parhaiten oikeaan moodiin. Ratsu tulee perässä."

Anna Sare - Euphoric Tranquility IWB

Ryhmä 3, klo 19.45 - 20.30 (2/2)
Jeramy Raeske - Look at Snilli

Loppuratkaisu:
Lauri kurtisti kulmiaan tuskin huomattavasti, koska jokin Jeramyn ratsastuksessa oli muuttunut. Mies oli juuri huomauttamassa Heidin tamman satulassa istuvalle ratsastajalle kuinka tämän täytyisi keskittyä ja aktivoida laukkaa päästääkseen tehtävän kunnialla loppuun, kun tamma teki ratkaisunsa. Laurin raottuneesta suusta ei kuulunut mitään, kun tummanruskeiden silmien katse seurasi itsensä äärimmilleen venyttävää kimoa.

"Siinä oli tuuria", Lauri puuskahti ratsukon laskeuduttua hapuillen takaisin derbyn huolletulle pohjalle. "Tule okseri heti uudestaan ja keskity."
Laurin ääni oli vakava, koska mies ei halunnut nähdä sellaisia hyppyjä ratsukolta, joka tulisi kisaamaan maksimikorkeudella.
"Aktiivisempi laukka, äläkä anna sen liirata ulkolapa edellä", mies jatkoi tiukkaa ohjeistustaan seuraten ratsukon työskentelyä. Jeramyn ilme oli yhtä vakava kuin normaalistikin, kun mies käänsi Lollon uudestaan kohti okseria. Vaikka estekorkeus ei hiponut niin ratsun kuin ratsastajankaan päätä, Jeramy ratsasti lähestymisen edellistä huomattavasti huolellisemmin.

"Parempi", Lauri totesi ratsukon suoriuduttua okserista tyylipuhtaasti. "Sille riittää."

Jesse Aro - Cranleigh Cha-Cha

Loppuratkaisu:
Jesse ja Salli olivat Laurille tuttu ratsukko, jota kuvasi parhaiten ilmaus tasaisen varma. Kisatilanteessa se tarkoitti yleensä sitä, että jos virhepisteitä tuli yhtään, aika ei riittänyt sijoituksiin. Tänään Lauri oli halunnut haastaa Jesseä ratsastamaan mukavuusalueen ulkopuolella ja tekemään nopeampia, aikaavoittavampia ratkaisuja, mutta siihen mennessä eteneminen oli edelleen ollut tasaista ja ennen kaikkea varmaa.

Innarilla Salli yllättäen kompuroi.
"Tasapaino", kädet puuskaan nostanut Lauri mutisi seuratessaan horjahtanutta miestä. "Ja eteen tai sen laukka hyytyy siihen."
Innarin jälkeen Salli eteni enemmän ylös kuin eteen: tamma keinahteli kuin keinuhevonen vailla suuntaa, koska tasaisen varma ratsastaja ei hetkeen ollut varma mitä tehdä.
"Kaasua", Lauri ohjeisti uudestaan. "Jos et saa laukkaa pyörimään, joudut tekemään voltin - tai pahimmassa tapauksessa ympyrän - ja ne eivät kuulu radalle."

Kun Jesse sai Sallin sielunelämän takaisin raiteelleen ja paineisti tammaa juuri sen verran, että sen laukkaan ilmaantui uutta pontevuutta, Laurin ei tarvinnut kuin muistuttaa etenemisestä ja seurata ratsukon etenemistä suhteutetulla linjalla.
"Puolipidäte, hellitä, myötää", Lauri kertasi ratsukon lähestyessä okseria. Ponnistuspaikka osui kohdalleen ja Sallin hyppy oli napakka, vaikka Jessen ylävartalo jäi liian pystyyn.
"Hyvä. Sitten opettelet pysymään mukana tuollaisissa hypyissä", Lauri totesi jättäen asian hautumaan.

Ilmoittaudu muodossa:

Ryhmä nro
Ratsastajan nimi - [ url*= http://osoite ]Hevosen nimi[ /*url ]

Ilmoittautuminen tähän aiheeseen viimeistään 14.7.2019.

Jeramy Raeske - Look at Snilli

"Olisi pitänyt ottaa Vivia mukaan, se olisi saanut kävelyttää hevosta alkukäyntien ajan", Jeramy huokaili lyhentäessään kimon tamman jalustimia rennomman kotitreenin jäljiltä.
"Sä kykenet siihen kyllä itsekin. Muistan kyllä, ettei sulla ole aina ollut talliorjia käytettävissäsi", Heidi vastasi kohoitellen kulmaansa merkitsevästi.
"Hmmph", Jeramy tuhahti ja nousi tamman selkään kevyellä ponnistuksella.
"Ne oli kurjia aikoja, Näyhö."
"Uskon", nainen vastasi peittelemättä virnettä huulillaan.

Jeramy kävelytti kimon ilta-auringon valaisemalle derbykentälle. Edellinen ratsukkoryhmä oli juuri lopettelemassa, Isabella Sokka näytti tyrmäävältä hikisen valmennuksenkin jälkeen ruskean orinsa selässä. Se katseli hänen ratsuaan tarkasti ja kiljahti, ilmaisten oman mielipiteensä uudesta naisseurasta samojen aitojen sisällä. Jeramy hymähti uudemman kerran ja keskittyi sitten ratsastamiseensa, sillä sitä varten tänne oli tultu. Mies pyyhkäisi sinisten ratsastushousujensa polvelta pölyä, joka oli irronnut kimon peitinkarvasta ja varmisti mustan kypäränsä kiinnityksen vielä kertaalleen. Hän rakasti hyppäämistä ja mietti miten nopeasti kotona kasvavan Lellen selkään pääsisi. Se oli tosin esitellyt sellaisia kuvioita irtojuoksutuksissa, että olisi mahdollisesti viisaampaa keksiä aluksi sen satulaan joku korvattavissa oleva sätkynukke, jonka loukkaantumisella ei olisi ihan niin suuresti väliä.

Lämmittelyesteiden aikana Jeramy tunsi ratsunsa tahmeuden ensimmäistä kertaa kunnolla. Sen putseilla peitetyt kaviot kolahtelivat innarisarjan puomeihin ja Merikanto joutui korjaamaan tehtävän ennen tumman tamman kanssa ratsastavan miehen suoritusta. Jeramy yritti muistella oliko joskus kuullut toisen nimeä, hän tiesi tämän olevan vain se, joka vei Adamaksen häneltä. Heidi oli sanonut sen vähentävän hänen työtaakkaansa, mutta Adamas oli ollut naisen ratsurunsaudesta hänen ehdoton suosikkinsa. Mustasukkaisuus ei ollut järin komea piirre, mutta se juurtui silti syvälle ja sai ilmeettömät kasvot vääntäytymään väkisin pieneen irvistykseen.

"Seuraavaksi pystyjen suhteutettu linja loivalla kiemurauralla. Jeramy aloittaa tammallaan", Merikannon ääni keskeytti bruneten ajatukset ja toi ne takaisin valmennukseen. Kimo tuntui edelleen kovin löysältä, mutta nosti silti aiempaa terävämmän laukan, kai sekin ymmärsi, että leikkimiset olivat ohitse ja nyt päästäisiin hyppäämään oikeasti.
Käsi myötäsi riittävästi esteen päällä, mutta tarkka korva kuuli miten kimon takakavio osui puomiin ja pyöräytti sen kevyesti nurmikentän pohjalle. Jeramyn teki mieli polkaista tammaan vauhtia ja huolellisuutta, mutta piti pohkeensa liikkumattomana. Ruskean korvahupun alla pyörivät korvat kertoivat kyllä kimon ottaneensa opikseen.

Uudella yrityksellä hyppy oli aavistuksen liioiteltu, mutta Jeramy kiitti silti kädellään, sillä puomi pysyi kannattimillaan. Mies seurasi katseellaan tumman tamman ja ratsunsa ryöstäneen ratsastajan lähestymistä ja huomasi ilkikurisen ajatuksen pyyhkäisevän mielessään. Hän toivoi, ettei miehellä sujuisi hyvin.

Sitten tarkkasilmäinen huomasi kummallisen katseen esteen toiselle puolelle selvinneen ratsastajan ja heidän valmentajansa välillä. Jeramy oli pyöritellyt hiljaa mielessään ajatuksia Näyhön ja tämän valtavaksi muodostuneen mahan ympärillä. Ruvennut kiinnittämään huomiota naisen käytökseen eri miesten seurassa, joita oli kyllä valitettavan runsas määrä. Jossakin vaiheessa mies oli ollut aivan varma, että raskauden aiheuttaja oli heidän valmentajanaan toimiva Merikanto, mutta nyt asia ei ollutkaan ihan niin selkeä.
Heidi viihtyi liian hyvin myös tallityöntekijänsä seurassa ja nyt tallille oli tuotu vielä kolmas ehdokas, jonka katseen viileys yllätti Jeramyn.

Vaikka hän ei juurikaan puhunut ääneen draamanhakuisuudestaan, se oli läsnä aina. Jeramy myös tiesi, että hänen pitäisi siirtää ajatuksensa takaisin satulaan ja valmennukseen, joka ei totta puhuen sujunut kovin hyvin.

Radan ratsastaminen tuntui kuitenkin yllättävän helpolta aluksi. Kimo syttyi uudenlaiselle liekille, vaikka esteet olivatkin turhan matalia tammalle. Se säästeli itseään hieman liikaa, ei ollut ihan niin huolellinen, mitä olisi pitänyt. Oikein ajoitettu pohjeapu sai okseria edeltäneen tiukan käännöksen onnistumaan, mutta jätti Jeramyn ratsun kummalliseen tilanteeseen. Tamman pää oli sen jalkoja nopeampi ja se ratsastajansa oikeista avuista huolimatta halusi ratkaista lähestymisen itse. Puolitoista askelta liian kaukaa lähtenyt hyppy räjähti ilmaan ja Jeramy saattoi vain toivoa, että ponnistus riittäisi viemään heidät takapuomin toiselle puolelle yhtenä ratsukkona.