Riepun päiväkirja

Sivu 3 / 3 Edellinen  1, 2, 3

Siirry alas

Riepun päiväkirja - Sivu 3 Empty Vs: Riepun päiväkirja

Viesti kirjoittaja Ellie von B. lähetetty 01.11.19 15:32

Laukanvaihtoja ja sinisiä hiuksia
torstai 31/10/2019

”Miksi täällä on pakko olla näin kylmä?” Ellie valitti pudistellessaan takin kaulukselle sataneita lumihiutaleita. Vaaleaverikkö astui sisään talliin Sarah vanavedessään.
”Mun puolesta voisi olla kesä ympäri vuoden”, brunette komppasi Ellien ajatuksia. ”Onneksi on maneesi.”
Vaikka pakkasta ei ollut nimeksikään, tuntui yhtäkkiä viilennyt sää ikävän kolealta. Jopa maa oli saanut kevyen valkoisen peitteen, ainakin hetkeksi. Ellie tosin toivoi, että se sulaisi mahdollisimman nopeasti pois ja palaisi ehkä korkeintaan ensi talvena.

Ellie oli pyytänyt Sarahia treenaamaan hänen kanssaan kouluratsastusta, olihan latina siinä aivan eri tasolla kuin Ellie, ja voisi antaa hyviä vinkkejä tai ainakin valaista, miten ruosteessa vaaleaverikön kouluratsastustaidot olisivat. Kaksikko päätti käydä kuitenkin ensin lämmittelemässä loungessa kahvikuppien äärellä.
”Ainakin tästä saa syyn shoppailla uusia talvivaatteita”, Sarah lohdutti avatessaan loungen oven. Huoneessa tuoksui tuore kahvi ja pöydän ääressä istui Märta Merenheimo sinisenturkooseine hiuksineen. Ellie ei voinut käsittää, miksi joku haluaisi värjätä hiuksensa niin, että ne vaikuttivat olevan pikemminkin homeessa.

Sarah tervehti Märtaa iloisesti ja Elliekin nyökkäsi kohteliaasti. Hän oli muutaman kerran nähnyt vilaukselta siniset hiukset, muttei sen kummemmin tuntenut Märtaa. Märta vastasi tervehdyksiin lyhyesti, mutta näytti siltä, ettei halunnut erityisemmin jäädä juoruilemaan Sarahin ja Ellien kanssa.
”Onko kahvia jäljellä?” Sarah kysyi ja riensi ottamaan kaapista kaksi kahvikuppia, toisen Ellielle ja toisen itselleen.
”Joo”, Märta vastasi lyhyesti. Ellie huomasi, ettei tällä ollut lainkaan kahvikuppia edessään. Ehkä se ei juonut kahvia? Tai ehkä se oli jo laittanut kuppinsa pois ja muuten vaan istui pöydän ääressä.

Ellie otti vastaan Sarahin tarjoaman kahvikupin ja istui pöytään Märtaa vastapäätä, tuijottaen sinihiuksista arvioivasti.
”Ajattelin, että me treenataan tänään vaihtoja”, Ellie ilmoitti sitten Sarahille, aivan kuin Märta ei olisi istunut pöydässä lainkaan.
”Kuulostaa hyvältä”, Sarah nyökkäsi. ”Toivottavasti Effi on tänään hyvällä tuulella, haluaisin saada viikonloppuna vähän parempia prosentteja kuin viimeksi.”

”Aiotko sä mennä ratsastamaan?” Ellie käänsi katseensa Märtan suuntaan, joka näytti aavistuksen yllättyneeltä siitä, että hänelle oli puhuttu, mutta palautti naamansa nopeasti peruslukemille.
”En”, nainen pudisti päätään. ”Oon oikeastaan lähdössä.”
Lauseen päätteeksi sinihiuksinen nousi pöydästä ja lähti kävelemään ulos loungesta.
”Hyvä, onpahan väljempää maneesissa”, vaaleaverikkö hymähti.

”Mennäänkö hakemaan hevoset?” Sarah kysyi, kun kahvit oli juotu ja loputkin kuulumiset vaihdettu. Ellie nyökkäsi ja kaksikko lähti hakemaan ratsujaan.

Riepu norkoili tarhan portin läheisyydessä ja tuli tervehtimään huomatessaan hänet. Tuttu lämmin tunne syttyi Elliessä, kun kimo hevonen hamusi hänen käsiään. Nainen napsautti riimunnarun kiinni ja lähti taluttamaan hevosta kohti tallia. Ellietä harmitti, ettei Riepulla voinut juuri hypätä - hän olisi toivonut voivansa kilpailla ruunan kanssa vielä monia vuosia! Nyt hän joutuisi etsimään kokonaan uuden vuokrahevosen. Ja mistä sitä tietää, vaikka Auburniin ei lähiaikoina tulisi yhtäkään sopivaa vaihtoehtoa. Joutuisiko hän ostamaan oman hevosen?

Ellie puki kiiltävät kannukset saappaisiinsa, kypärän päähänsä ja lähti taluttamaan varustettua Riepua kohti maneesia. Sarah käveli jo ympäri areenaa Effin selässä, joka katseli epäluuloisena paikalle saapunutta ruunaa.
”Sori että kesti”, Ellie huikkasi ja kiristi satulavyötä. ”En meinannut löytää mun hanskoja.”
Sarah nyökkäsi hymyillen ja keräili ohjia. Ratsukko näytti hyvältä, tasapainoiselta ja siltä, kuin olisi ratsastanut ulos suoraan hevostarvikeliikkeen katalogista.

Pian Elliekin pääsi oman ratsunsa selkään ja saattoi lähteä verryttelemään käynnissä ja ravissa. Riepun askeleet tuntuivat tutuilta ja turvallisilta, vaikka Ellie tunsikin oman ratsastuksensa olevan tänään hieman hukassa.
”Se menee aika pitkänä”, Sarah kommentoi Effin selästä täydellisen raviväistön jälkeen.
Mä tiedän, olisi Ellien tehnyt mieli vastata, mutta hän tyytyi puremaan hampaat yhteen ja yrittämään kovemmin saada Riepu kokoamaan itsensä.

Yritys tuntui tuottavan tulosta, sillä muutaman kierroksen jälkeen Riepu tuntui liikkuvan tyytyväisenä peräänannossa ja kaahottavan vähän vähemmän.
”Nyt se näyttää hyvältä”, Sarah hymyili. ”Meinasitteko te tehdä niitä vaihtoja?”
”Joo”, Ellie sanoin päättäväisenä, vaikka olisi voinut tyytyväisenä jättää treenin tähänkin. Riepu nosti laukan kuuliaisesti ja pysyi Ellien avuilla, vaikka ruuna tuntuikin pursuavan intoa. Ellie aloitti tekemään laukanvaihtoja kiemurauraa hyödyntäen. Alkuun vaihdot olivat hyvinkin vaihtelevan laatuisia, mutta loppua kohden selkeästi parempia.

Ellie siirsi Riepun käyntiin ja antoi sille pidempää ohjaa runsaiden taputusten kera. Ratsastus oli sujunut pääosin paremmin kuin hyvin ja Sarahkin oli ollut tyytyväinen omaan treeniinsä.
”Harmi, että sulla on vielä iltatalli, oltaisiin voitu mennä yksille”, Ellie puuskahti laskeutuessaan Riepun selästä.
”Ai yksille vai?” Sarah virnisti. ”Milloin meillä muka koskaan jää vaan yksiin?”
”No ainakin silloin kerran Murronmaalla… ei, kyllä me otettiin toiset silloinkin”, Ellie virnisti takaisin.
Ellie von B.
Ellie von B.
Vuokraaja

Ikä : 20
Viestien lukumäärä : 356

Takaisin alkuun Siirry alas

Riepun päiväkirja - Sivu 3 Empty Vs: Riepun päiväkirja

Viesti kirjoittaja Ellie von B. lähetetty 03.11.19 14:57

Kameran edessä
maanantaina  04/11/2019
kirjoitettu yhdessä @Nita M. kanssa

Nita istuskeli loungessa siemailemassa kahvia pöydällä olevasta kahvikupistaan, samalla kun selaili ja valikoi ottamistaan valokuvista niitä, mitä siirtäisi puhelimeen. Brunette oli innostunut hevosten kuvaamisesta, joten tällä oli kamera nykyään aina mukana tallilla. Tosin usein se jäi silti kaappiin odottamaan kertaa, kun nainen jaksaisi kuvata. Nita oli opetellut lähinnä kuvaamaan leipomuksiaan, joten liikkuvat kohteet olivat uutta.

Naisen käsi tavoitteli kahvikuppia, samalla kun puhelin alkoi siirtää kamerasta Nitan valitsemia kuvia. Harvoin tämä jaksoi siirrellä ja käsitellä koneella kuviaan, kun se oli niin paljon nopeampaa puhelimella. Nyt käsittelyyn pääsisi nopeat kuvat Leevistä. Ruuna tosin ei ollut ihan helpoin malli, kun yksin kuvasi ja Leevi ei ihan arvostanut mallina oloa.

Loungen ovi avautui ja sisään asteli Ellie vaaleat hiukset tiukalle ponihännälle kiedottuina, yhtä laittautuneena kuin yleensäkin tallille tullessaan.
“Moi”, vaaleaverikkö tervehti Nitaa ja käveli suoraan kahvinkeittimelle, joka veti Ellietä usein puoleensa kuin magneetti. Siellä oli vielä tilkka kahvia jäljellä, joten Ellie kaatoi sen itselleen ja istui pöytään Nitaa vastapäätä.
“Mitä sä olet kuvannut?” blondi kysyi uteliaana.

“Leeviä. Tai lähinnä yritykseks se jäi”, Nita hymähti. Nainen ei ollut ihan varma, olisiko halunnut viettää vielä hetken rauhassa, mutta eipä Auburnissa hirveän usein sellainen ollut edes mahdollista. Ja ehkä Ellie ei ollut huonoin vaihtoehto, joka ovesta olisi voinut kävellä.
“Ootko tulossa vai menossa?” brunette kysyi pienesti hymyillen ja hiuksiaan sipaisten. Nita saattoi olla pienesti kateellinen, kun toinen oli niin laitettu ja itse näytti pellolta repäistyltä.

“Tulossa”, Ellie vastasi ja pohti hetken aikaa seuraavaa lausettaan. Hän oli ajatellut lähtevänsä maastoon Riepulla, sillä ulkona oli harvinaisen kaunis sää marraskuiseksi maanantaiksi. Nita kameroineen kuitenkin muistutti blondia siitä, ettei hän ollut pitkään aikaan kuvannut mitään mielenkiintoista omiin sosiaalisiin medioihinsa.
“Voisitko sä tulla ottamaan muutaman kuvan musta ja Riepusta?” Ellie kysyi hymyillen mahdollisimman ystävällisesti, vaikka kysymys oli pikemminkin pyyntö. “Mun Instagram kaipaa kipeästi päivitystä.”

“Totta kai. Haluutko ihan poseerauskuvia?” brunette innostuu. Kun vähän miettii, niin blondi Ellie ja kimo Riepu olisivat oikein nättejä kuvattavia. Ja kun nainen tarkemmin miettii, niin Ellie osaisi todennäköisesti olla kameran edessä.
“Ulkona sais kyllä nyt tosi nättejä kuvia”, tämä vielä lisää.

Ellie oli hyvillään, miten helposti Nita oli suostunut kuvaajaksi - yhtään enempää hän ei olisi jaksanutkaan suostutella.
“Joo”, nainen tokaisi. “Riepu on jo harjattu, joten riittää kun sille laittaa suitset päähän.  Mennäänkö heti?”
Ellie oli ehtinyt vasta siemaista kahviaan, mutta halusi kuvia ennen kuin alkaisi hämärtää.

“Mennään vaan, mä pääsen siitä sitten näppärästi lähtemään”, brunette kommentoi ja nappasi harmaan piponsa päähän, jonka jälkeen joi kahvin jämän pois mukistaan. Kaksikko nousi kumpikin ylös ja lähtivät ulos loungesta. Ellie lähti hakemaan Riepua, kun Nita lipui ulos jo valmiiksi. Nainen halusi hieman säädellä kameraansa, jotta kuvista mahdollisesti tulisi jotain. Poseerauskuvien ottaminen oli naisesta kivaa, se oli myös omalla tavalla helpompaa kuin vaikka ratsastuskuvien ottaminen.

“Mä voin sitten kotona katella kuvia läpi ja laittaa sulle”, Nita sanoi kun Ellie saapui kimon kanssa ulos. Hetkeksi brunette jäi pohtimaan, oliko tällä joku mitä kautta laittaa kuvia, mutta ei kehdannut ruveta tarkistamaan.
“Hyvä juttu”, Ellie nyökkäsi ja talutti Riepua, joka katseli valppaana ympärilleen. Se oli hyvä, sillä uneliaasta ruunasta ei olisi tullut kovinkaan edustavia kuvia.

“Olisiko tämän suihkulähteen edessä hyvä? Ja tuolla laitumille johtavalla tiellä”, Ellie päätti ja lähti asettelemaan kimoa suihkulähteen eteen.
“Harmi kun lehdet on jo tippuneet, niistä olisi saanut kivan värisen taustan”, vaaleaverikkö jatkoi ja korjasi ponnariaan paremmin.

Nita pohti hetken paikkoja, mutta huomasikin Ellien jo olevan menossa. Yksikseen olkiaan kohauttaen brunette lähti perään ja katsoi vielä, että asetukset kamerassa olisi edes sinnepäin. Kuten Nita oli arvellutkin, Ellie oli luonnonlahjakkuus kameran edessä. Kun nainen oli ehdottamassa, että toinen voisi kääntää vaikka päätään vähän noin tai näin, Ellie oli tehnyt sen jo.

Välillä Nita katseli kuvia kamerasta, jossa ne näyttikin ihan hyviltä. Tosin se oli vain puoli totuutta, kuten brunette hyvin tiesi. Kuvat voisivat näyttää kuitenkin ihan kamalilta, vaikka kamerassa olivatkin hyviä.
“Mulla alkaa olemaan jo läjä hyvännäkösiä kuvia. Haluutko ite kattoa?” Nita kysyi Ellieltä.

“Joo, tietysti”, Ellie tokaisi ja otti Nitan ojentaman kameran käteensä, tämän ottaessa vastavuoroisesti Riepun ohjat. Ellien ilme vaihteli arvioivasta tyytymättömään ja sitten taas arvioivaan.
“Ihan kivoja”, nainen myönsi. Nita oli oikeastaan aika hyvä kuvaaja.
“Sitten kun tulee lunta, niin voisi ottaa uusia kuvia. Moikka!”
Ellie ojensi kameran takaisin Nitalle ja lähti niine hyvineen taluttamaan Riepua takaisin talliin.
Ellie von B.
Ellie von B.
Vuokraaja

Ikä : 20
Viestien lukumäärä : 356

Takaisin alkuun Siirry alas

Riepun päiväkirja - Sivu 3 Empty Vs: Riepun päiväkirja

Viesti kirjoittaja Ellie von B. lähetetty 07.11.19 23:01

Maastokaverit pakkasilmalla
keskiviikkona  06/11/2019

Ensimmäinen osa, kirjoitettu yhdessä @Sarah R. kanssa

“Ravataanko?” Ellie ehdotti. Sarah nyökkäsi ja he siirsivät hevoset raviin. Kaviot rummuttivat tasaisesti ruunien juostessa pitkin hiekkatietä. Jonkin ajan päästä he hidastivat takaisin käyntiin, jotta keskustelu olisi helpompaa.
“Hyppään viikonloppuna ensimmäisen 125-luokkani”, Ellie kertoi Sarahille innostuneena.Vaikka ero normaaliin tasoon olikin vain viisi senttiä, tuntui se Elliestä jo askeleesta oikeaan suuntaan - siis kohti puolentoista metrin ratoja.
“Toivottavasti se menee hyvin, sillä haluaisin hypätä jo isompia esteitä, 120-senttiset tuntuu liian pieniltä.”
"Ihanaa, en kyllä tiedä miten 120 voi tuntua liian pieneltä", Sarah reagoi ja värähti ajatuksestakin. Hän katkaisi mielikuvan rummuttavista kavioista ja esteestä, joka kohosi tornin lailla edessään, suurentuen jokaisen askeleen myötä.

"Harmi, etten pääse mukaan, paitsi tietysti voinhan tulla sinne vaikka vain sunnuntaiksi. Tai jo lauantaina iltatallin jälkeen, sekin kävisi", brunette ehdotti, miettien aikataulujaan. Hänellä oli lauantaina töitä ja valmennus, muuten heitä olisi lähtenyt Ruunaalle kaksi jo lauantaiaamuna.
“Ei se mitään”, Ellie nyökkäsi. “Ei sun tarvitse tulla. Paitsi tietenkin jos ehdottomasti haluat, niin olisihan se kiva.” Kisareissut olivat hänen mielestään ehdottomasti mukavampia kun oli hyvää seuraa, erityisesti koko viikonlopun kestävät.
"Voisin mä tulla, lauantaina illalla vaikka."

“Pitäisiköhän mun alkaa treenata ja kisata Riepulla koulua nyt, kun sillä ei voi enää hypätä?” Ellie pohti ääneen ja katseli valkoisen hevosen korvia, jotka osoittivat rennosti sivuille. “Tuskin ainakaan Amanda olisi sitä vastaan, pikemminkin vain tyytyväinen. Ja olisihan siitä varmaan hyötyä esteitäkin ajatellen.”
"Mulla on tietysti puolueellinen mielipide asiaan, mutta ehdottomasti kyllä", Sarah vastasi naurahtaen. Hän muisteli edelleen lämmöllä (hiellä) lyhyttä koulukilpailu-uraansa Riepun kanssa Effin varsaloman aikana.
"Jos mä sain sillä ruusukkeen helposta a:sta, niin ihan varmasti säkin saisit."
“Ehkä mun pitäisi ottaa joku kouluvalmennus ja kokeilla, en ole koskaan kyllä startannut helppoa a:ta”, Ellie ajatteli, mutta tunsi innostuksensa jo kasvavan. Pitäisihän hänen muutenkin kunnostautua kouluratsastuksessa, jos mieli joskus kilpailla kenttää.

Tie alkoi kaartua takaisin kartanolle ja taivaalta alkoi hiljalleen leijua harvakseltaan valkoisia hiutaleita.
“Eikai vielä voi alkaa sataa lunta, nythän on vasta marraskuu”,  Ellie parahti ja veti kaulustaan ylemmäs. Sarah katsoi taivaalle, tummanharmaat pilvet lipuivat hitaasti vaalean pilvipeitteen tilalle.
"Taitaa alkaa, kohta sataa varmaan ihan kunnolla", brunette enteili ja hymyili hieman. Hän oli siinä mielessä perheensä musta lammas, että rakasti kunnon talvea.
"Hyvä puoli lumessa on se, ettei me kastuta läpimäriksi", Sarah lisäsi ja vilkaisi irvistelevää ystäväänsä. Myötätuntoinen nauru karkasi naisen huulilta. Kalla oli kaunis lumivaipan koristelemana, eikä Sarah voinut odottaa, että lumen valkeus valaisisi pimeät illat.

"Kohta saadaan asukriiseillä pikkujouluja kauden päätteeksi", Sarah mietti pohtiva hymy kasvoillaan. Häntä jännitti viimeinen osakilpailu viimeaikaisten keskinkertaisten prosenttien vuoksi. Sarah oli niellyt sellaisen vieraalla tallilla hieman helpompi, mutta kotikentällä tekosyitä ei ollut. Jos hän häviäisi, oli helppo kuvitella kuinka nuorempi Sokka purkaisi pettymyksensä ja toteaisi, että löytäisi kyllä Effille paremman ratsastajan hetkessä.
"Päästään shoppailemaan yhdessä. Vaikka Hesaan?" brunette ehdotti karistaen ajatuksensa takaisin siihen hetkeen.
”Todellakin!” Ellie hihkaisi. Shoppailusuunnitelmat saivat naisen aina hyvälle tuulelle. ”Vaikka heti cup-viikonlopun jälkeen. Tai ensi viikollakin sopii. Mulla ei ole vielä mitään uutta pikkujouluvaatetta.”
"Mulle käy melkeen koska vaan", Sarah vahvisti leveä hymy kasvoillaan.

”Olipa kivaa maastoilla, tuntuu että näin kisojen alla kaikki aika menee maneesissa treenaamiseen”, vaaleaverikkö pohti kun he ratsastivat tallin eteen. Toisaalta Ellie valitsi usein lämmitetyn maneesin ihan mielellään sen sijaan, että olisi ratsastanut ulkona syyssään armoilla.
"Samaa mieltä. Ja että sain ottaa Lefan, huomattavasti mukavampaa nauttia maisemista, kun ei tarvitse skannata kaikkia puskia ja pikkukiviä villipetojen varalta", Sarah naurahti ja laskeutui ruunan selästä maahan, joka oli kevyen valkoisen lumipeitteen alla. Kevyt lumi pölähti jalkojen alta jättäen pyöreät jäljet naisen kenkien ympärille.
"Mun pitää vielä ratsastaa Effi, mutta juodaanko kahvit sitä ennen?" latina kysyi taluttaessaan Lefaa edeltä talliin.
”Sopii,” Ellie nyökkäsi höyryävästä kahvikuposta haaveillen.
Ellie von B.
Ellie von B.
Vuokraaja

Ikä : 20
Viestien lukumäärä : 356

Takaisin alkuun Siirry alas

Riepun päiväkirja - Sivu 3 Empty Vs: Riepun päiväkirja

Viesti kirjoittaja Ellie von B. lähetetty 16.11.19 12:35

Kouluratsastaja(ko?)
perjantaina 15/11/2019

Riepun päiväkirja - Sivu 3 EiN8MT
Ellie von B.
Ellie von B.
Vuokraaja

Ikä : 20
Viestien lukumäärä : 356

Takaisin alkuun Siirry alas

Riepun päiväkirja - Sivu 3 Empty Vs: Riepun päiväkirja

Viesti kirjoittaja Ellie von B. lähetetty 19.11.19 9:44

Kohti koulukilpailuja: tavoitteena voitto
maanantaina 18/11/2019

Ellie oli päättänyt osallistua Riepulla koulukisoihin. Se ei kuulostanut mitenkään erikoiselta asialta, mutta heidän edellisestä tasaisen maan kilpailusta oli kaksi vuotta. Sarah oli kuitenkin lähdössä kuukauden kuluttua Ruunalle osakilpailuihin, ja heidän mielestään oli ollut hauska ilmoittaa myös Ellie mukaan kilpailemaan. Valitettavasti helpoin luokkakin oli jo helppo A, jota vaaleaverikkö ei ollut koskaan kokeillut. No, eikös se olekin hyvä haastaa itseään välillä?

”Me aiotaan treenata tänään osia siitä helpon A:n radasta”, Ellie kertoi Sarahille nostaessaan satulaa Riepun selkään. Latina nojaili ruunan karsinan oveen.
”Niin että jos ehdit, olisi kiva saada vähän videota ja kommentteja.”
Sarah nyökkäsi. ”Enköhän mä ehdi”, nainen myöntyi ja ojensi suitset Ellielle. Hän oli hyvillään siitä, että saisi kokeneemman katsomaan suoritustaan, sillä ei ollut lainkaan varma, miten paljon heidän pitäisi harjoitella. Toivottavasti maneesissa ei olisi ruuhkaa.

Toive ei toteutunut. Maneesissa oli ratsukko, jos toinenkin, eikä Ellie uskonut hevosmäärän jäävän tähän. Ensimmäisenä naisen katse kiinnittyi kuitenkin Viiviin, joka kipitti uraa pitkin ponillaan. Toivottavasti tyttö osaa pysyä poissa tieltä, Ellie ajatteli. Hänellä ei ollut varsinaisesti mitään Viiviä vastaan, päinvastoin, hänestä tytöllä oli hienoa kunnianhimoa ja asennetta, vaikka Viivin ääni saattoikin ajoittain aiheuttaa päänsärkyä. Ellie vain ei kaivannut mitään ylimääräisiä häiriötekijöitä pilaamaan treeniään.

Riepu kulki yllättävän hyvin. Se asettui kauniisti, kulki reippaasti, pysyi hyvin avuilla. Ellie aloitti taivuttelemalla ja siirtyi sitten hiomaan siirtymisiä. Ne olisivat luultavasti asia, joka vaatisi vielä hiomista. Vaaleaverikkö oli kuitenkin positiivisesti yllättynyt Riepun tämänpäiväisestä yhteistyöhalukkuudesta ja vilkaisi katsomossa istuvaa Sarahia. Naisen viereen oli kiivennyt Aliisa, joka näytti keskustelevan vilkkaasti latinan kanssa. Ellie rypisi kulmiaan. Toivottavasti Sarah ehti nähdä hienon pohkeenväistön, jonka he juuri esittivät.

Ellie nosti laukan. Vilkkaassa maneesissa ei kyennyt ratsastamaan niin vapaasti kuin tyhjässä, mutta he saivat yllättävän hyvin käytyä ohjelmaa läpi. Vaikka kaikki ei sujunutkaan täydellisesti, oli Ellie silti hyvillään siitä, että he saattoivat ratsastaa radan kunnialla läpi kilpailuissa. Toivottavasti Sarahkin olisi samaa mieltä. Kun hän oli tyytyväinen ratsuunsa, Ellie venytti Riepulle pidempää ohjaa ja antoi sen kävellä. Sillä välin hän antoi katseensa lipua muihin ratsastajiin. Ellenin Meidhir näytti hienolta. Se tuntui olevan kehittynyt valtavasti viime aikoina.

”Miten meillä meni?” Ellie tiedusteli välittömästi talutettuaan hevosensa talliin. Sarah hymyili.
”Ihan hyvin. Vähän tarkkuutta vielä siirtymisissä ja teissä, mutta tuskin ainakaan nolaat itseäsi siellä radalla”, Sarah virkkoi. Ellie pyöräytti silmiään.
”Toivottavasti en. Lisää treeniä siis”, vaaleaverikkö tuumi. Hän riisui Riepulta varusteet ja heitti sen selkään kevyen villaloimen.

”Kahville?” Ellie katsoi kysyvästi ystäväänsä, pieni virne kasvoillaan.
”Kahville”, Sarah nyökkäsi, ja he lähtivät vieretysten kohti loungea.


Ellie von B.
Ellie von B.
Vuokraaja

Ikä : 20
Viestien lukumäärä : 356

Takaisin alkuun Siirry alas

Riepun päiväkirja - Sivu 3 Empty Vs: Riepun päiväkirja

Viesti kirjoittaja Ellie von B. lähetetty 01.02.20 10:31

Helmikuun ensimmäinen
lauantaina 01/02/2020

Ohut lumipeite narskui jalkojen alla. Ellie oli hyvillään siitä, että vihdoinkin oli satanut lunta edes aavistuksen, eikä joka paikkaan kulkeutuvasta kurasta tarvinnut olla enää huolissaan. Sään teki vielä paremmaksi se, ettei pakkasta ollut kuin juuri ja juuri yksi aste, joten maastossakin tarkeni ratsastaa ilman älyttömiä toppakerroksia. Jos vain pilvet olisivat väistyneet auringon tieltä, olisi ilma mitä ihanin. Ellien nyrkki oli puristunut kevyesti ohjien ympärille, joiden toisessa päässä kimo ruuna seurasi häntä tallipihalle.

”Meettekö te maastoon?” Parkkipaikalta kohti tallia kävelevä Nita pysähtyi hetkeksi ratsukon luokse. Ellie oli juuri kiristänyt Riepun satulavyön ja aikeissa nousta selkään. No miltä näyttää, Ellien teki mieli vastata, mutta sen sijaan nainen tyytyi vain nyökkäämään.
”Ehdittäisiinkö me Leevin kanssa mukaan?” Nita kysyi toiveikkaana.
Ellie punnitsi kysymystä hetken aikaa. Hän oli jo valmis Riepun kanssa, eikä millään jaksaisi jäädä odottelemaan. Maastoseura kuulosti toisaalta houkuttelevalta.
“Jos ootte nopeita”, hän myöntyi ja päätti lähteä lämmittelemään Riepua maneesiin Nitan kadotessa talliin.

Maneesissa Ellie hyppäsi ratsunsa selkään ja lähti kävelemään sen kanssa pitkin ohjin. Nitalla tuskin menisi kovinkaan kauaa, mutta siinä ajassa hän ehtisi hyvin keventelemään muutaman kierroksen ravissa. Riepu liikkui yllättävän rennosti heti alusta alkaen, tänään olisi ollut varmaankin hyvä päivä koulutreenille. Nita kuitenkin huikkasi maneesin ovelta olevansa valmis, joten Elliekin ratsasti ulos maneesista.

“Mennäänkö sitten?” Ellie tiedusteli kärsimättömänä kimon selästä, kun Nita vasta kiipesi oman ratsunsa satulaan.
“Mennään”, Nita nyökkäsi saatuaan jalkansa jalustimeen.

Hetken kuluttua he astelivat rinnatusten kohti maastoja. Hiljalleen taivaalta alkoi tippua pieniä lumihiutaleita, mikä sai Ellien nyrpistämään nenäänsä. Hän olisi kaivannut ennemmin auringonpaistetta.
“Ne kuvat oli muuten aika hyviä, mitä silloin marraskuussa meistä otit”, vaaleaverikkö totesi ja vilkaisi Nitaa hymyillen aavistuksen.
“Ai, kiitos”, Nita oli hyvillään kommentista. “Niin munkin mielestä.”

“Voitaisiin ottaa lisää kuvia, nyt kun tulee luntakin”, Ellie ehdotti. “Mulla on pari uutta talvitakkiakin, jotka näyttäisi hyviltä kuvissa. Ja voin ottaa kuvia myös susta ja Leevistä, jos haluat.”
“Joo, kuulostaa hyvältä”, Nita nyökytteli. “Vaikka ensi viikolla, joskus päiväsaikaan, kun on valoisaa.”

Valokuvauksesta tuntui riittävän juttua, sillä myös Ellie oli ottanut asiakseen opetella hieman lisää harrastuksesta. Hänen piti rakentaa uskottavaa portfoliota tulevia töitä varten, joten valokuvauksen osaaminen oli ehdottomasti plussaa. Valokuvauksen lisäksi keskustelu pyöri myös hevosjutuissa, kuten ensi kauden tavoitteissa ja kisasuunnitelmissa. Ellie halusi ehdottomasti päästä etenemään jo 130cm luokkiin, mutta millä hevosella, se tuntui olevan vielä mysteeri. Lisäksi hän halusi jatkaa kilpailemista kouluratsastuksessa Riepulla, sillä treenit ja yhteistyö tuntui alkaneen sujua viime aikoina ihan uudella tavalla.

“Otetaanko laukkaa?” Nita kysyi vilkaisten hyvää suoraa, jossa olisi erinomaista antaa hevosten mennä vähän kovempaa. Ellie nyökkäsi virnistäen ja he siirsivät hevoset laukkaan. Riepu kiihdytti neliin innoissaan ja oli selvästi tyytyväinen päästessään venyttämään oikein pitkälle askeleelle. Nita ratsasti ruunikon kanssa aivan heidän kintereillään. Hetken kuluttua kuitenkin tie kapeni ja muuttui epätasaisemmaksi, joten heidän oli siirrettävä hevoset takaisin raviin.

“Se oli hauskaa”, Ellie hymähti ja taputti Riepun kaulaa. Kimolla olisi ollut vielä menohaluja. He kuitenkin päättivät suunnata takaisin tallille, sillä lenkki oli ollut jo melko pitkä. Parkkipaikalle oli ilmestynyt useampia autoja heidän maastoreissunsa aikana ja Ellie tähyili erityisesti Sarahin mustan BMW:n varalta, mutta bruneten autoa ei näkynyt vielä parkkipaikalla. Ehkä hän menisi loungeen istuskelemaan ja juomaan kahvia, mitä muutakaan tekemistä hänellä olisi lauantaina.
Ellie von B.
Ellie von B.
Vuokraaja

Ikä : 20
Viestien lukumäärä : 356

Takaisin alkuun Siirry alas

Riepun päiväkirja - Sivu 3 Empty Vs: Riepun päiväkirja

Viesti kirjoittaja Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Sivu 3 / 3 Edellinen  1, 2, 3

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa